› Keskustelut › Metsänhoito › Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 451 - 460 (kaikkiaan 556)
1 2 3 … 45 46 47 … 54 55 56

  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Lähetetty: 3.3.2023, 18:47

    Merkitty: 

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

    Tekijä
    Veli-Jussi Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 28.5.2023, 18:10

    Visakallo: ”Aloittajan alueen EH:ta ei käsittääkseni tehty motolla?

    Kyllä tässä aivan tosissaan halutaan jatkossa kasvattaa nimenomaan motokorjuulle mielekkäitä koivikoita, mutta siitäkös joillekin ongelma syntyi! Ainakin minulla on siitä syystä ollut aika hauskaa viime päivät!”

    Taas on tarve pysähtyä ja tarkastaa lähtöarvot. Metsälehden artikkelin mukaan korjuu tehtiin kartanon omilla koneilla. En tiedä, ovatko ne tuon hevosharrastajan (lähde: MT:n metsänumero) omia koneja vai peräti moottorisahoja. Ehkä jopa moto + ajokone.

    Visakallo 28.5.2023, 18:50

    Gla:lle vastaan: Pienkokoiset kesäkoivut todellakin selviävät paremmin ensimmäisen kevään ja kerän mahdollisesta kuivuudesta, ja jos joku niistä ei selviäisi, ehtivät luonnontaimetkin tarvittaessa vielä mukaan kasvukilpailuun. Jos taas istutetaan vanhaan malliin pitkiä taimia, niin näin ei välttämättä silloin kävisi. Olet Gla siis aivan oikeassa, mutta et kuitenkaan ymmärtänyt pienten kesäkoivujen ideaa. Uskon kuitenkin, että nyt tämä asia valkeni sinulle, sillä se ei todellakaan ole monimutkainen.

    Visakallo 28.5.2023, 19:00

    Kun on koivuja tullut aikoinaan istutettua kuokalla ja isolla putkella sitä korkealle nostaen, en enää siihen ryhdy. Pieni kesäkoivu on aivan yliveto.

    mehtäukko 28.5.2023, 20:08

    AJ: …” paitsi jos on tarkoitus sanoa että 1200 tainta johtaa…”  !

    Kovimpa on kirjoitettuja vastauksia luettu? Sivulla 40 on ollut selitys ,ja jos sitä ei ymmärretä, ei sitten.

    Visakallo 28.5.2023, 20:48

    Vanhaan aikaan istutettiin kuusentaimia jopa 2200 kpl/ha, sittemmin suositus pudottiin 1800 kpl/ha, ja nykyisin moni istuttaa tätäkin vähemmän. Meikäläinen on tämän lisäksi viimeisen 20 vuoden aikana vielä poiminut hidaskasvuiset yksilöt 7-12 vuoden ikäisinä joulukuusiksi, eikä kuitenkaan yksikään kuusentaimikko ole mennyt liian harvaksi, vaan edelleen on ensiharvennusta edeltävässä raivauksessa tarvinnut vähentää runkolukua.

    Gla 28.5.2023, 21:11

    Visakallo: ”Pienkokoiset kesäkoivut todellakin selviävät paremmin ensimmäisen kevään ja kerän mahdollisesta kuivuudesta”

    Ei ole vertailudataa, mutta uskon. Kesäkoivut muutenkin toimii hyvin, joten isoja ei tarvitse haikailla. Eikä varsinkaan kuokkaa.

    ”ja jos joku niistä ei selviäisi, ehtivät luonnontaimetkin tarvittaessa vielä mukaan kasvukilpailuun.”

    Tätä en ymmärrä. Jalostettuja tai muuten vaan valikoituja taimia kasvatettu ravinteikkaassa paakussa ja istutettu mättääseen, jolloin kasvu on huimaa perinteiseen käsitykseen verrattuna. Nyt kuitenkin luontaiset taimet pärjää näille kisassa. Miksi ei kylvetä koko taimikkoa, jos istutus ei tuo kilpailuetua.

    ”Jos taas istutetaan vanhaan malliin pitkiä taimia, niin näin ei välttämättä silloin kävisi.”

    Eli pitkät taimet kasvaa sittenkin paremmin. Sain toisenlaisen käsityksen aiemmin. kun istutustiheyttä pudotettiin kesäkoivujen hyvän kasvun takia.

    A.Jalkanen 28.5.2023, 21:47

    Gla on niin kova väittelijä, että pitäisi lähettää Brysseliin edunvalvojaksemme. Kyllä tulisi tolkkua vaatimuksiin. Toinen hyvä foorumi olisi Helsingin Sanomat metsäkeskusteluineen.

    Visakallo 28.5.2023, 22:18

    En vain tiedä, väitteleekö Gla ihan tosissaan, vaiko vähän piruuttaan, kun asia tällä kertaa niin äärimmäisen yksinkertainen ja helppo. Kokeillaan nyt vielä ihan palikkatestillä: On hyvin mätästetty koivulle sopiva maapohja. Osa alueesta on istutettu ns. vanhanajan 70-80 cm taimilla, ja toinen osa 15-20 cm kesäkoivuilla. Istutuksen jälkeen kevät ja kesä jatkuvatkin kuivina. Osa taimista kuolee molemmilla alueilla, isoja taimia kuolee jonkin verran enemmän. Onneksi lähistöllä on isoja hyvälaatuisia rauduksia, ja sattuukin vielä hyvä koivun siemenvuosi. Kummallekin alueelle syntyy jonkin verran koivun luonnontaimia. Kummalla alueella kasvaa muutaman vuoden kuluttua tasakokoisempi taimikko?

    Visakallo 28.5.2023, 22:26

    Meikäläinen on koko aikuisikänsä valitettavasti joutunut omistamaan ja hoitamaan metsiä ainoastaan taloudellisesta näkökulmasta, eli laskemaan jopa päivittäin tulot ja menot. Ostometsiä kun on joka hehtaari. Kesäkoivu on ollut viimeiset 10 vuotta siinä mielessä hyvä tuote, että se maksaa vähemmän kuin isompi taimi, ja kaiken lisäksi pienemmällä istutusmäärällä on saanut turvattu koivun uudistumisen. Olen ollut tähän erittäin tyytyväinen.

    Gla 28.5.2023, 22:53

    Minä en väittele nyt yhtään mistään. Yritän vaan ymmärtää niitä perusteita, joilla täällä väitteitä esitetään.

    Kesäkoivun paremmuuden ymmärrän, se ei kaipaa perustelua. Sitä en ymmärrä, että puuston huimat kasvut on nimenomaan kesäkoivujen hyvän kasvun ansiota. Niin hyvän, että istutustiheyttäkin voi pudottaa, kun koivut kasvaa nopeasti.

    Keskimäärin kesät koivun kasvupaikoilla ei ole niin kuivia, että taimia erityisen paljon kuolisi kuivuuteen. Peurojen suihin niitä menee, mutta ei puhuta nyt siitä.

    Kun hyviä kasvuja tavoitellaan hyvillä taimilla, miksi ne eivät ole luontaisia koivuja parempia?

Esillä 10 vastausta, 451 - 460 (kaikkiaan 556)
1 2 3 … 45 46 47 … 54 55 56