Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 441 - 450 (kaikkiaan 556)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • Visakallo

    ”Eikö moneen kertaan esitetty asia ole vieläkään uponnut kaaleihin?”

    Selvyyden vuoksi kysyn vielä, että mitä asiaa mehtäukko tässä nyt tarkoittaa?

    Rukopiikki

    Harvaan istutusta on tehty iät ja ajat. Joskus on ollut vain taimia liian vähän ja niillä on pitänyt istuttaa esim paljon suurempi pelto mitä taimet olisivat riittäneet. Ongelma on ratkaistu istuttamalla paljon harvempaan. Ei siinä sen kummempaa.

    mehtäukko

    Selvyyden vuosi, kun AJ kysyi ”mitä mehtäukko olisi tehnyt toisin”.

    Perko

    Omistus on haihdutettu metsäasioissa  niin kuin Puuki on havainnut. Perustelemattomia velvoitteita ja valvontaa yhteiskunnalta, siihenkin tarvitaan se tuplaverotus.  Sopiva taimettuminen  30 – 50 tainta/ha  v.  kerkiää hyvin väljennettyyn metsään ja aina on riittävästi jopa valintaan , hyvin toimii.   Kuluja / vaivoja säästää kummasti ja jälkipolvet kiittää.  Pitää vaan itsekkäästi kehittää omaa tulotasoa eikä uhrautua aina teollisuuden sijoittajille  ilmaiseksi työn ra- tuottajaksi.    Hyvävirke Puukilta !” Miltei kokonaan on jäänyt huomiotta mo:n näkökanta uudistuskuluissa säästämisestä, nopeammasta puiden järeytymisestä ja sitä kautta paremmasta nettotuloksesta kiertoaikana.

    A.Jalkanen

    Kaihertaako mehtäukkoa vielä jokin väärin ymmärrys ja kenen?

    mehtäukko

    No voi hyvä tavaton, kuinka on tappista luettujen ymmärtäminen!

    Voi selata vaikka sivun 43; 7:16 alle 20L/r lisäksi.

    A.Jalkanen

    Varmaan ollaan samaa mieltä mehtäukon kanssa aloituksen sanomasta. Paitsi jos on tarkoitus sanoa että 1200 tainta johtaa vajaatuottoisuuteen; siihen en usko.

    Gla

    Visakallo: ”Harvemmassa asennossa puut järeytyvät ensimmäiseen harvennukseen mennessä enemmän, josta ostomies ja motomies aivan kiistatta tykkäävät. Kyllä harvennuspuun parempi järeys ainakin meilläpäin näkyy myös hinnassa.”

    Onko 12 cm/12 m se koko jollaisen leimikon laitat myyntiin?

     

    Gla

    Visakallo: ”Hyvin muokattuun maahan kesäkoivuilla istuttamiseen riittää 1200 tainta erittäin hyvin, sillä luonnontaimetkin ehtivät hyvin mukaan pienten kesäkoivujen kasvuun mukaan. Tämä taitaa olla liian yksinkertainen asia ymmärrettäväksi.”

    Nyt en ymmärrä. Kehuit pienten kesäkoivujen kasvua niin hyväksi ja kuolleisuutta niin pieneksi, että istutustiheyttä voi pudottaa ja 1200 mahtuu järeytymään. Nyt kuitenkin haet lisää tiheyttä luontaisesta, joka pärjää kasvussa istutustaimille? Kirjallisuuden mukaan istutuksella saadaan usean vuoden etumatka luontaiseen verrattuna. Oma kokemus kertoo, että alakynteen jäänyt koivu ei koskaan saavuta kelvollista kasvua.

    Visakallo

    Sitä luokkaahan Gla se silloin 12 kasvukauden jälkeen keskimäärin on. Paremmalla maapohjalla enemmän, huonommalla vähän vähemmän. Eipä ainakaan  meidän puolen motomiehet valita. Leimikot tarjotaan aina tietenkin ennakkoraivattuna, jos siihen on ollut tarvetta.

Esillä 10 vastausta, 441 - 450 (kaikkiaan 556)