Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 421 - 430 (kaikkiaan 556)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • Rukopiikki

    Lorautan bensiiniä raivurin tankkiin ja alan raivata tiheyteen tuhannen. Sitten kun ovat reilusti isoja niin harvennus.

    Rukopiikki

    Rinnemaalla voi aina jättää tihempään. Ja jos metsän valaistusolosuhteet muuten hyvät. Kaikki paikat on erilaisia.

    Visakallo

    Rukopiikki kirjoitti asiaa. Rinteet ovat parhaita kasvupaikkoja, kunhan eivät ole liian jyrkkiä eikä kallio pinnassa. Muutenkin paikka sen lopulta ratkaisee, mistä se paras tuotto kulloinkin otetaan.

    Puuki

    BTC on noussu nyt viikossa n. 27 %.  Pitäisköhän satsata sinne eikä metsänhoitoon.  Puun hinnassa vastaava nousu kesti 30 vuotta ennen kuin tapahtui.

    jees h-valta

    Rukon linjoilla. Nytkin katselin taimettaessa kaunista juuri harvennettua männikköäni ja kyllä silmä lepäsi. Ei siinä kallion päällä paljon humusta tarvita kun mänty kasvaa. Suotuisia kasvun vuosia nyt ollut muutama ja se kyllä näkyy männyn lihomisessa.

    Petkeles

    Laitetaan tähän väliin liibalaabaa kymmenisen sivua, niin pikku lapsukset näiden kasvatustiheyksien kanssa unohtuu ?

    Visakallo

    Petkeles on nyt hyvä ja kertoo ne lapsukset. Jos tarmoa riittää, niin ryhmittele ne vielä nimimerkeittäin. Olemme pelkkänä korvana!  Olisi jo aika, että Petkeleskin toisi jotain omaa ajatustaan tänne palstalle. 15 vuoteen sitä kun ei ole vielä tullut kertaakaan.

    mehtäukko

    Gla…”mikä on ero ensiharvennuksessa 1200 ja 1600 välillä. Jälkimmäinenhän pitää tehdä vähän aikaisemmin, mutta entä sitten?..”                   Olennainen puuttuu.

    ”…parempi kasvuhan sitä harvempaa istutusta puoltaa..” ei ole kyllä uskottavaa selitystä. Mihin edelleen sivuutetaan hyödyntämätön maan kasvupotentiaali, jota on kuitenkin muualla pidetty esillä?

    Nyt aloituksen numeroilla esitetty alimittaisten eh on luettava malli-esimerkiksi töplösten joukkoon, josta ei ole lukijoille kuin negatiiviseksi opiksi. Nekin on hyvä tulla julki…

    Visakallo

    Asiaa pitää tarkastella metsänomistajan talouden kannalta. Ei ole järkevää ostaa ja istuttaa hehtaarille 400 koivuntainta, jotka sitten muutaman vuoden kuluttua laittaa raivaussahalla tontiin. Hyvin muokattuun maahan kesäkoivuilla istuttamiseen riittää 1200 tainta erittäin hyvin, sillä luonnontaimetkin ehtivät hyvin mukaan pienten kesäkoivujen kasvuun mukaan. Tämä taitaa olla liian yksinkertainen asia ymmärrettäväksi. Kysymys ei ole teoriasta eikä mallinnuksesta, vaan aivan arkipäiväisistä käytännön kokemuksista, joissa en todellakaan ole yksin.

    mehtäukko

    Istuta suoraan ne loppukasvatettavat ?!Mitä tuosta harventelemaan millään kiireellä ja turhalla työllä.

Esillä 10 vastausta, 421 - 430 (kaikkiaan 556)