Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Tämä aihe sisältää 556 vastausta, 48 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 3 kuukautta sitten jees h-valta toimesta.

Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 556)

1 2 3 … 41 42 43 … 54 55 56

Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Lähetetty: 3.3.2023, 18:47
Merkitty: ensiharvennus koivun kasvatus optimikasvutiheys

Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

Tekijä
Veli-Jussi Jalkanen

Teema Metsänhoito

Visakallo 27.5.2023, 07:28

Gla tulikin tekstinsä lopussa hyvin kiteyttäneeksi koivun uudistamisen nykyoloissa. Hyvissä olosuhteissa kesäkoivuilla istutettaessa 1600 kpl/ha on todellakin ”ylitiheä”. Se taas, miten kukin käytännössä toteuttaa 1200 kpl/ha istutustiheyden on hänen asiansa. Itse en jätä millään puulajilla taimikkoja perustaessa ajouria istuttamatta, joten koivulla alle kolmen metrin välit joka suuntaan ovat käytössä, toki välttäen jo maanmuokkauksesta lähtien täysin suoria linjoja ja ruutumaisuutta, mikä taas helpottaa ensimmäisessä harvennuksessa ajourien tekemistä tarkoituksenmukaisiin paikkoihin. Koska en käytä puunkorjuussa lainkaan ”omaa työtä”, ajourien puhkaisu lisää ensimmäisen harvennuksen kertymää, jolloin työ on myös urakoitsijalle mielekkäämpää. Gla:lle pahoittelen sanavalintojani, ne ei ollut tarkoitettu henkilökohtaisiksi, vaan yritin vain selventää istutustiheyden ajatusta.

mehtäukko 27.5.2023, 07:42

”Harvennukset tulee tehdä metsän ehdoilla tarpeen mukaan eikä korjuuyrittäjän…” osoittaa eräänlaista käsityskantaa.

Ensinnäkin moinen ylimielisyys ei kaipaa korjuuyrittäjien palveluja. Se kannattaa ilmoittaa kauppa-aikeissa vastatahoille.

suorittava porras 27.5.2023, 07:44

Puukilta kysyisin ,että mistä ne pienet koneet ja niille kuskit? Palkanmaksukykyä ei löydy kannattamattomasta toiminnasta . Käyttöä valille tai vähäiselle käytölle jäävät koneet aiheuttavat lisäksi turhia päästöjä ja työtä valmistuksen yhteydessä . Tuoreet tiedot kertovat myös ,että tulevaisuudessa on haasteita hakata teollisuuden tarvitsemat puut ,kun kuljettajia nykyisellekään kalustolle ei ole riittävästi. Saattavat ne keppimetsät jäädä entistä enemmän omistajiensa harmiksi.

Perko 27.5.2023, 08:26

On suurta viisautta ohjeistaa konevalinnassa ja tehtävissä omanmetsänkäsittelyssä. On jotenkin kasvanut harha, että koneen kuljettaja päättää miten toimitaan. Voiolla entinen hakkuuketju jos ei onnistu kerralla!

suorittava porras 27.5.2023, 08:36

Voi toki ohjeistaa konevalinnassa ,mutta saatavuus ei välttämättä ole taattu. Näistä erikoisia vaatimuksia esittävistä isännistä varoitellaan kyllä ihan estoitta yli eri toimijoiden yritysrajojen toimihenkilöiden kesken…..mutta saahan sitä yrittää.

Gla 27.5.2023, 09:08

Hakkuun päästöt näkyy korjuun hintalapussa, ei metsänomistajan tarvitse enempää spekuloida mahdollisuudella valita taloudellista kalustoa. En minä edes osaa sanoa, millä koneella homma pitää hoitaa, jotta päästöt olisivat pienet. Saati, että tietäisin taimikkoa perustettaessa, millä koneketjulla homma 15 vuoden kuluttua hoituu. Nämä ovat niitä lähtöarvojen määrityksiä, joissa pitää tietää, ettei tiedä, eikä kuvitella kuuta taivaalta. Ainoa, mihin teoriassa voisin vaikuttaa olisi edellyttää biopolttoaineen käyttöä ja vaatia tankkauksista kuitit. Mutta voisi jäädä leimikko harventamatta, jos parin hehtaarin ensiharvennukselle tällaisia ehtoja asettaisin.

Suorittavan kanssa samaa mieltä runkokoon merkityksestä, vaikken tarkkoja litrakokoja haluakaan määritellä. Tarkasteluun pitää ulottaa myös puuston kehitys harvennuksen jälkeen. Mutta päästäänkö 2,5 m istutusväleillä ilman latvusten supistumista mielekkääseen leimikkoon, sehän on nyt ydinkysymys.

Visakallo voisi avata sitä, miksi taimien parempi kasvu puoltaa harvaa istutusta ja mikä on ero ensiharvennuksessa 1200 ja 1600 välillä. Jälkimmäinenhän pitää tehdä vähän aikaisemmin, mutta entä sitten? Joka tapauksessa nyt puhutaan huimasti lyhyemmistä aikajänteistä kuin perinteisesti on totuttu (vrt. Motti-simulaattorin laskema kuusikon ensiharvennus 39-vuotiaana).

Puuki 27.5.2023, 09:29

Täällä päin on ainakin niin valistuneita ostajia, että itsekin hoksaavat katsoa metsän tarvetta harvennusten tullessa. Siinä on helppo mo:n kertoa silloin myös oma kantansa sopivasta harvennusajankohdasta ja -tavasta ym:sta.

mehtäukko 27.5.2023, 10:26

On monenlaisia käytänteitä, joissa välikädet tai itse mo sortuvat höynäyttämään puukaupan. Siinä luottamusta käytetään aivan väärin, tai mo ei edes ymmärrä asian oikeellisuutta.

”On jotenkin kasvanut harha, että koneenkuljettaja päättää miten toimitaan”, on salaliittoteoriaa tökeröimmillään. Mistä näitä luulotauteja oikein pulppuaa?

reservuaari-indeksi 27.5.2023, 10:53

Meilläpäin koneen moto kuljettaja ei lähde keräämään < 20m³/ha -kertymällä n:n 20 l:ran ra. Paitsi naapurin Kessi lähti 2 x kesä sitten kun sillä on mönkijä ja sen perässä ranka k-rri. M-talouden kanssa sillä rojetkilla oli se yhteys että puusto harveni n:tan takana.

Hyvää täss viesti k:ssa on se, että se ehkä avaa s;miä sille, mikä palstan ehdottoman eliitin (ml. kessi) taso reaali todellisuuden suhteen on.

L:na

Visakallo 27.5.2023, 11:13

Gla: ”Visakallo voisi avata sitä, miksi taimien parempi kasvu puoltaa harvaa istutusta ja mikä on ero ensiharvennuksessa 1200 ja 1600 välillä. Jälkimmäinenhän pitää tehdä vähän aikaisemmin, mutta entä sitten? Joka tapauksessa nyt puhutaan huimasti lyhyemmistä aikajänteistä kuin perinteisesti on totuttu (vrt. Motti-simulaattorin laskema kuusikon ensiharvennus 39-vuotiaana).”

Juuri se parempi kasvuhan sitä harvempaa istutusta puoltaa. Samalla tulee jo heti 400 kpl taimen ja sen istuttamisen kustannuksen säästö. Harvemmassa asennossa puut järeytyvät ensimmäiseen harvennukseen mennessä enemmän, josta ostomies ja motomies aivan kiistatta tykkäävät. Kyllä harvennuspuun parempi järeys ainakin meilläpäin näkyy myös hinnassa. Simulaattorit ovat vain apuvälineitä oikean harvennusajankohdan valinnassa. Harvennuspäätös on aina syytä tehdä maastossa. Koivun harvennusta ei kannata pitkittää lainkaan, kuusi ei puolivarjopuuna ole ihan niin tarkka, mutta ei senkään harventamista kannata kovin monia vuosia siirtää.