Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 401 - 410 (kaikkiaan 556)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • Visakallo

    Eiköhän anneta tiheyslaskennan olla aloittajan huolena. Hänellä on siihen kaikki tarvittavat tiedot, meillä ei.

    Gla

    Onko sinun mielestä paras tiheys 1200 koko alalle eli vajaan 3 m välein?

    A.Jalkanen

    1200:lla voi aloittaa ja ajouriahan ei alussa ole paitsi Vessillä on joten hänellä urien välialueet ovat hiukan tiheämpiä.

    Rukopiikki

    Eikai se enää parin sadan päälle ole. Laittaa suoraan tuhanteen.

    Gla

    Helposti näin käy, kun laskentatapa ei ole selvillä.

    Jos istuttaa n. 3 m ruutuun eli 1200 kpl/ha, mutta jättääkin 5 m ajourat 20 m välein istuttamatta (kuten Sahalassa muistaakseni tehdään), tulee alueelle n. 960 kpl/ha. Luontaista riukua saattaa ajourille tulla, jos 20 litraiset kelpaa motolle, eikä niitä poisteta ennakkoraivauksessa. Ihan järkevältä kuulostaa olla istuttamatta ajouria, jos istutustaimet hakataan sieltä 20-litraisina ja ajourien paikat voidaan etukäteen määritellä.

    Tienvarsihinta 35 €, mikä kattaa korjuukulut, mutta merkittävää kantohintaa tuosta tuskin jää. Ainakin jos työ tehdään vajaakäytössä olevalla halvalla työvoimalla, eikä markkinaehtoisesti (AJ 25.5.23).

    Jos tavoitellaankin 1200 tainta ajourien väliin, on istutustiheyden oltava käytännössä sama kuin perinteisessä 1600 rungon kohteessa.

    Sikäli tämä on kiinnostavaa, että 1600 on nyt julistettu ylitiheäksi ja minun kysymykseni lähtöarvoista huutomerkillä korostetuksi saivarteluksi.

    KeMeRat

    Paluu reaalitodellisuuteen.

    suorittava porras

    Sopiva kasvatustiheys on sellainen , että hakkuuta ei tarvitse tehdä ennen aikojaan liian pieneen puustoon latvusten supistumisen takia.

    Alle 50 litran leimikoista seuraa ostotoimihenkilölle puhuttelu. Miksi siis vielä keskustellaan mahdollisuudesta sekaantua 20 litraisiin keppimetsiin? Sadan litran rungot eivät ole mahdottomuus , kun tehdään asiat alusta alkaen oikein. Tämä tulisi olla tavoite jo ilmastosyistäkin. Pienirunkoisen puuston korjuu aiheuttaa suhteettoman suuret päästöt korjattua puukuutiota kohti.

    Toki omatoiminen mo voi tehdä miten haluaa, mutta laajemmassa mitassa puusto on saatava kookkaammaksi korjuuta ajatellen , mikäli halutaan vähentää puunkorjuuseen kohdistuvia päästöjä. Päästöt ovat nimittäin pian ”tikun nokasssa” , kun hiilensidontaa ei voida lisätä. Maailma pelastuu vain päästöjä alentamalla.

     

    Puuki

    Harvennukset tulee tehdä metsän ehdoilla tarpeen mukaan eikä korjuuyrittäjän.   Korjuun CO2-päästöt on n. 16 % korjatun puuston sitomasta hiilestä joten päästöjen ero esim. 50 l ja 100 l puuston välillä on mitätön kokonaisuuden kannalta.

    KeMeRat

    ”Korjuun CO2-päästöt on n. 16 % korjatun puuston sitomasta hiilestä joten päästöjen ero esim. 50 l ja 100 l puuston välillä on mitätön kokonaisuuden kannalta.”

    Meinaatko, että tuo 16 % on vakio kohteella kuin kohteella eikä riipu nimenomaan kohteen puustosta?

    Puuki

    Ero on mitättömän pieni esim. 50 tai 100 l harvennuspuuston välillä kokonaisuuteen nähden.  Tarkan päästöeron saat laskea vaikka itse. Molemmat puustot voidaan myös hakata vähäkulutuksisella pienellä metsäkoneella.

Esillä 10 vastausta, 401 - 410 (kaikkiaan 556)