Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 391 - 400 (kaikkiaan 556)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • Visakallo

    Leenalle ja oikein hyvää viikonloppua! Mitä ajattelit kesällä puuhata, otetaanko toissakesä uusiksi? Silloin oli kieltämättä yritystä ilmassa. Oltiin vielä nuoria.

    A.Jalkanen

    Onko 1200 laskettu urien väliseltä alueelta vai koko kuviolta keskiarvona? Eli mikä on sarkaväli, jos taimien etäisyys riveissä on 3 m.

    Jos pyritään kuviolla 1200 taimeen per hehtaari, silloin taimiväli on joka suuntaan noin 3 metriä? Sitä en osaa päässä laskea mikä pitää olla sarkojen väli, jotta saadaan 2 metrin taimivälillä 1600 tainta per ha. Olisiko Vessin normaali ajouraojaväli, ja kuka sen muistaa voi vastata.

    Visakallo

    Onkohan nyt tässä se kovin olennainenkaan asia?  Omalla osaltani voin vakuuttaa, että siirtyminen 1600 koivuntaimen istuttamisesta 1200 kpl hehtaarille näyttää jo tässä vaiheessa  järkevältä ja perustellulta ratkaisulta, ja saan siitä harvennusfaktaa 2-3 vuoden kuluttua. Senkin voin sanoa, ettei 1600 ja 1200 taimella istutetut taimikot näytä ulospäin kovinkaan erilaisilta. Toisessa on taimiväli 2,5 metriä ja toisessa 2,9 metriä, eli ero on kumisaappaan varren verran.

    mehtäukko

    Gla…: ”Ei ole taloudellisesti järkevää ensin istuttaa 1600 koivua ja raivata ne muutaman vuoden kuluttua 1200 tiheyteen. Nämä ovat niin yksinkertaisia asioita, ettei ne ehkä juuri sen takia kovin helposti tahdo aueta kaikille!

    En tiedä. Professori Kärkkäiseltä kysyttiin aikanaan, eikö ylimääräisten taimien raivaus harmita. Vastaus oli yksinkertainen ei. Perusteluna se, että raivauksessa tehdään ensimmäinen jalostuskierros ja kasvatettavaksi jää parhaat. Itselläni peurat aiheuttaa lisää tarvetta valikointiin…”

    Tuossa on edellä olennainen joka tekee jonkin asian tarkoituksenmukaiseksi: jos on perustettu 1600 taimen viljelys, se taimikkoharvennetaan oikeaan aikaan 1200:n, josta odottelun jälkeen kehittyy kunnollisen järeyden omaava eh. Tai jos on se 1200 perustiheys, sama odottelu. Joku voi vakuuttaa taimikon, joku toimii kuten ensimmäinen vaihto-ehto.

    Joka tapauksessa ennenaikainen harvennus liian pienirunkoisena ei edusta kannatettavaa mallia millään puulajilla.

    Visakallo

    Kyllä 1200 kpl/ha istutusmäärä on aivan riittävä tehdä laatuharvennuksia ennen loppukasvatusasentoa, mikä on koivuilla alle 300 kpl/ha. Ei tämä pitäisi kenellekään olla liian vaikea asia ymmärtää.

    mettämiäs

    Kyllä Sutki pääsit nyt kevytnimimerkkien sarjaan, ei tämä pitäisi kenelläkään olla liian vaikea asia ymmärtää…

    Visakallo

    Kukahan tämä Sutki on, ja millä perusteellä hän pääsi kevytnimimerkkien sarjaan?

    mettämiäs

    Se koira älähtää, mihin kalikka kalahtaa…

    Visakallo

    No, kerrohan sitten mettämiäs perusteesi! Mitä sellaista olen kirjoittanut, joka oikeuttaisi kevytnimimerkin titteliin? Kevytnimimerkkihän ei ole itse tehnyt mitään, tai ei ole ainakaan koskaan kertonut tehneensä mitään, vaan arvostelee ja kommentoi ainoastaan toisten tekemisiä.

    Gla

    ”Kyllä 1200 kpl/ha istutusmäärä on aivan riittävä tehdä laatuharvennuksia ennen loppukasvatusasentoa, mikä on koivuilla alle 300 kpl/ha. Ei tämä pitäisi kenellekään olla liian vaikea asia ymmärtää.”

    Kärkkäinen ei puhunut ainoastaan laadusta. Mutta jos peuroilta säästyy 300, merkittävää vahinkoa ei ole tapahtunut? Sovitanko, ettei kerrota suorittavalle.

    ”Onkohan nyt tässä se kovin olennainenkaan asia?”

    Kyse oli tuossa siitä, mikä on istutustiheys ajourien välissä. Kun ajourat vie pinta-alasta 20%, ainakin tähän saakka se on pitänyt ottaa huomioon tiheyslaskennassa.

Esillä 10 vastausta, 391 - 400 (kaikkiaan 556)