Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 556)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • reservuaari-indeksi

    EDIT

    Visakallo

    Kerropa Leena joku esimerkki. Jos esität tuon tasoisen väitteen, niin olisi syytä sitä myös perustella.

    Visakallo

    EDIT

    Reima Muristo

    EDIT

    Visakallo

    EDIT

    A.Jalkanen

    EDIT

    pikkutukki

    Jalkasen touhut herättävät ihastusta . Hyvä niin . Toisaalta , jos Jees kirjoittelisi noita , teilattaisiin suoriltaan !

    Metsäkupsa

    Näinhän se taitaa mennä pikkutukki. Itse olen kyllä sitä mieltä, että 15 vuotta jolloin ensiharvennus on erinomaisissa kohteissa käsillä. Tällöin saanto toista, mutta hatunnosto Jalkaselle kyllä paikallaan.

    Puuki

    Alle 20 vuodessa ra-koivikon ensiharvennus on ajankohtainen, kun istutettiin 1300 kpl/ha.  Samaan aikaan turvemaalle istutettu hieskoivikko ei ole vielä kuin n. 5-6 m pitkää.  Saa kasvaa ainakin 10 v. vielä.

    jees h-valta

    Kun haapakin kasvaa kolmen metrin istutusvälillä tukkikokoon kahdessakymmenessä vuodessa sille sopivalla pohjalla niin olettaisin että rauduksestakin kyllä jo hiukan silloin tukkia saa mutta määrä on pieni ja hinnanero kuituun pieni. Kun haapa pistetään kerralla silloin nurin alkaa mietityttää onko raudustakaan syytä aivan huimaan tappiin asti yrittää kasvattaa. Jos minulla olisi harvesteri niin vetäisin varmasti 25:n kohdalla poikki ja uusiksi. Koivukuitua huutaa teollisuus siihen malliin että iso erä hinnoitellaan tuottavaksi metsänomistajalle. Jotenkin tuossa Sahalan jutussa paistaa hieman vanhakantainen ajattelu ja järkyttävä turha näprääminen.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 556)