Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 556)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • Visakallo

    Leena taasen sekoittaa meikäläisen hirvien talvilaidunalueiden kylvömänniköt ja ei-talvilaidunalueiden koivuviljelmät, mutta mitäpä muuta me voisimme täällä Leenalta odottaakaan.

    Gla

    Mikä on ”aikaisemmat olosuhteet”? Puhutaanko jostain vuosikymmenien takaisesta vai periaatteessa nykyaikaisesta menetelmästä istuttaa koivun paakkutaimia 70 mm putkella? Kesäkoivut on muutaman vuoden takainen juttu, muokkaus paljon vanhempi keksintö.

    Havupuita istutettiin tosiaan ennen vanhaan metrin ruutuun, syytä en tiedä. Mutta tuosta on aikaa sata vuotta, eikä kukaan meistä ole silloin metsiä hoitanut. Muutenkin sen ajan uudistaminen poikkeaa paljon enemmän tämän koivukeskustelun detaljeista, joten entisten aikojen havupuutaimien istutuksesta ei oikein saa referenssiä tähän keskusteluun.

    Miten entinen 1600 poikkeaa lopputulokseltaan nykyisestä 1200:sta? Kasvoiko entiset taimet vähemmässä tilassa vai mikä tekijä eron aiheuttaa?

     

     

    A.Jalkanen

    Vessi kertoo mielestäni videolla, että aloitustiheys oli 1600 kappaletta. Sarkojen väli on siis ollut aloituksessa suurempi kuin taimien tiheys sarkojen suunnassa.

    Kuivakorpi on muuten jakanut lukijoiden kuviin kuvan ensiharvennetusta 10-vuotiaasta koivikosta.

    Gla

    Eli koivua ei istutettukaan 2 m välein. Maalitolpat liikkuu sellaista vauhtia, ettei perässä pysy.

    Visakallo

    Gla, puhutaan viimeisestä kymmenestä vuodesta, kun kesäkoivut tulivat käyttöön. Kerroin jo tuolla aikaisemmin niiden paremmasta kasvuun lähdöstä ja selviytymisestä ensimmäisen kevään tai kesän kuivuudesta. Sitä ei  nyt tarvinne enempää enää perustella. Toinen seikka, mikä puoltaa 1200 kpl istutusmäärää, on puunkorjuun koneellistuminen, missä myös ensiharvennukset tehdään motolla. Senkään en uskoisi enää tarvitsevan enempiä perusteluja. Ei ole taloudellisesti järkevää ensin istuttaa 1600 koivua ja raivata ne muutaman vuoden kuluttua 1200 tiheyteen. Nämä ovat niin yksinkertaisia asioita, ettei ne ehkä juuri sen takia kovin helposti tahdo aueta kaikille!

    A.Jalkanen

    Pääasia on tämä: vähemmän on enemmän koivun ja lehtikuusen istutuksessa.

    Visakallo

    ”Eli koivua ei istutettukaan 2 m välein. Maalitolpat liikkuu sellaista vauhtia, ettei perässä pysy.”

    Lopetahan jo Gla tuo saivartelu! Aivan varmasti ymmärsit, että etäisyys oli toiseen suuntaa suurempi kuin se 2 metriä. Olet aivan liian fiksu noiden revalaisten Leenojen ja muiden kevytnimimerkkien porukkaan!

    Rukopiikki

    Minulla on ollu kesäkoivuja 30 vuotta. Koivun taimet on helppo kasvattaa itse kun saa hyvää siementä.

    Panu

    Sahalassa tiheyteen vaikuttavat myös ajouraojat.

    Gla

    Visakallo: ”Kerroin jo tuolla aikaisemmin niiden paremmasta kasvuun lähdöstä ja selviytymisestä ensimmäisen kevään tai kesän kuivuudesta. Sitä ei  nyt tarvinne enempää enää perustella.”

    Eli sinulla tuhoutui ennen taimia runsaasti kuivuuteen, jolloin 1600 istutuksesta tuli luontaisesti paljon harvempi, etkä kuolleita täydennysistuttanut?

    ”Toinen seikka, mikä puoltaa 1200 kpl istutusmäärää, on puunkorjuun koneellistuminen, missä myös ensiharvennukset tehdään motolla. Senkään en uskoisi enää tarvitsevan enempiä perusteluja.”

    Kyllä oletusarvona ensiharvennuksessa on moto ollut jo paljon kauemmin kuin nyt puhuttu ajanjakso.

    ”Ei ole taloudellisesti järkevää ensin istuttaa 1600 koivua ja raivata ne muutaman vuoden kuluttua 1200 tiheyteen. Nämä ovat niin yksinkertaisia asioita, ettei ne ehkä juuri sen takia kovin helposti tahdo aueta kaikille!”

    En tiedä. Professori Kärkkäiseltä kysyttiin aikanaan, eikö ylimääräisten taimien raivaus harmita. Vastaus oli yksinkertainen ei. Perusteluna se, että raivauksessa tehdään ensimmäinen jalostuskierros ja kasvatettavaksi jää parhaat. Itselläni peurat aiheuttaa lisää tarvetta valikointiin.

    Yksinkertainen olen, mutta sen verran sentään ymmärrän, ettei yksinkertaisetkaan asiat ole yksiselitteisiä.

    ”Lopetahan jo Gla tuo saivartelu! Aivan varmasti ymmärsit, että etäisyys oli toiseen suuntaa suurempi kuin se 2 metriä.”

    Jos saat tehtäväksi istuttaa taimet saroille 2 m välein, millaisesta työmaasta kirjoitat laskun? Tai jos tilaat tuollaisen taimikon ja saat 1600, oletko tyytyväinen?

    Ymmärsin siinä vaiheessa, kun Anneli kertoi tilanteen. Keskustelun aloituksesta en ymmärtänyt.  Olihan keskustelua käyty reilut 30 sivua, kun totesin tarpeelliseksi pysähtyä ja tarkistaa lähtöarvot. Niin monenlaista oletusta oli liikkeellä, joten saivartelusta syyttäminen on turhaa.

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 556)