Tulipa Jalkanen jälkeen todistaneeksi ,että liian tiheässä kasvavat puut kehittyvät hitaammin ja latvus supistuu niin varhain ,että harvennus on tehtävä korjuun kannalta aivan liian varhain. ( Tämä liian varhain tapahtumut korjuu oli muuten teemana niissäkin tilanteissa ,jotka johtivat harvennuskohuun.) 20 -litran kepit eivät elätä ketään ,mutta niitä ollaan mieluusti kasvattamassa energiapuun tuottamiseksi. Tuolla menetelmällä tuhotaan metsän tulevaisuus varmasti ,jos korjuu ei toteudukaan riittävän ajoissa. Ne keppimetsät eivät todellakaan ostajia kiinnosta. Varsinkaan, jos kuvio on alle 2 ha. Siinä kohtaa on raja , jota suurempia kuvioita energiayhtiöt voivat ostaa hyvien kulkuyhteyksien piiristä.

Mutta ,kuten alkuperäisessä tekstissä todetaan ,enää ei tehdä Sahalassa sitä virhettä ,että puita kasvatetaan liian taajassa.

Miksi Tomperi laskeskella kun on selkeästi todettu että tämä kasvatusketju oli susi. Koivu on valopuu samoin kuin lehtikuusi. Kumpikaan ei enää toivu jos niitä kuritetaan nuorena liian taajassa asennossa.

Ei semmosta luontasta koivikkoa olekhaan joka ei kasvattaisi tukkimittaan luontaisesti valtapuita joita maksimissaan 500 kpl hehtaarilla.  Oletteko sellaiseen törmänneet että hoitamaton koivikko etuhoutuisi jos on luontaisesti sytynyt, tosiaan se voi ollakkin eri juttu jos tiheään istuttaa mutta senkään tuhoutumiseen en usko. Aina sinne joku jäärä jää pystyyn vaikka lumi lähes kaiken maahan painaisi… tai katkoisi.  Totaalituhot ovat harvinaisia, tihieeä koivikoissa, jos 10000 koivua kasvaa kärsii siitä 9000 tuhoutua ja koivikko sen kun kasvaa

Painetaan vielä jarrua ja tarkistetaan lähtöarvot. Alussa kerrotaan näin: ”Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha.”

Tuosta tulee 2500 kpl/ha, ei suinkaan 1600. Varmasti tulee koivusta 20 litran keppimetsä. Mutta miten se liittyy metsätalouden harjoittamiseen ja miksi näin joku vielä nykyaikana on tehnyt, sitä en tiedä. No, hirvieläinkanta on hyvä peruste, mutta silloin pitäisi hoitaa tilanne kuntoon raivurilla 5 metrissä.

Ei liian tiheässä kasvattamisen seurauksia tarvitse kenenkään todistaa. Siitä on yli sata vuotta vanhaa tietoa olemassa. Kyse on siitä, mikä on liian tiheä. Nyt puhutaan, että 1600 olisi aivan liian tiheä ja 1200 oikea tapa. Minä en jaksa uskoa, että hoidetussa kohteessa 1600 tuottaisi huonosti kasvavan keppimetsän. Visakallolla on varmasti tästäkin esittää lukuja, kun vuosikymmenet on puita eri tavoin kasvatettu.

No on nähty mutkia! Ja mikä fantsuinta niin samat nim;rit kirjoitaa 2 x vk:on päästä ihan päinv:sta (1200–>1800). Ja taas samalla tyylillä ”totuushan on, että…”!

Osa noista menee tosin vainjaainoastaan sen piikkiin, että asiantuntija-kessit ei ehdi lukea koska on kiire päästä päivä tavoitteeseen viestien m-ssä!

Glalla taitaa olla järki vielä päässä.

Leena