Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 351 - 360 (kaikkiaan 556)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • Visakallo

    Minä ainakin olen sitä loogisuutta täällä koettanut painottaa ja toivon sitä toki muiltakin. Mielelläni kuulisin, missä kohtaa minun kirjoituksissani mahdollisesti olisi epäloogisuutta? Olen koko ajan kirjoittanut omista koivun kasvatuksen käytännön kokemuksista ja mittaustuloksista. Niitä en pysty muuksi muuttamaan.

    Gla

    Otetaan uusiksi. Kartanon kertymä oli 20 m3/ha. Kun puita poistettiin 600 kpl, on poistettavien keskikoko 33 l.

    Kasvamaan jäi 600 kpl 10 metrisiä puita.

     

    Visakallo

    En alkanut kahlata koko ketjua läpi. Mistä tuo kertymä 20 m3/ha tuli? Onko se Jalkasen ilmoittama?

    A.Jalkanen

    Jos aloituksessa oli 1600 kpl ja jäi 600, poistuma oli 1000 kpl ja kertymä 20 m3. Keskikoko 20 litraa?

    Panu

    Kartanon kertymä oli Veli-Jussin videolla kertoman mukaan alle 20m3/ha. Istutettu oli 1600/ha ja jätettiin 600/ha eli poistuma ehkä 900/ha jos ihan kaikki istutetut eivät selvinneet.

    Visakallo

    Eli kysymyksessä ei ollutkaan 1200 kpl/ ha istutustiheys, vaan 1600 kpl?

    Panu

    Juuri näin, sanoi vaan että nykyisin laittaa 1200.

    Visakallo

    Tässä taisi nyt käydä vähän kuin siinä taannoisessa latvusmassan ja kantojen kuutioinnissa…

    Gla

    Mitä tarkoitat?

    Visakallo

    Sitä, että keskustelun aloittajan havaitsemien ongelmien ratkaisut eivät tulekaan keskustelun aiheeksi, vaan keskustelijat juuttuvat vain ongelmaan, ja tästä pidetään viimeiseen asti kiinni. Mennään jopa siihen, että aloittaja olisi täysin väärässä, vaikka hän on koko esittänyt oikeaa tietoa ja ratkaisuja.

Esillä 10 vastausta, 351 - 360 (kaikkiaan 556)