Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 556)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • Husq165R

    Kyse onkin siis polttopuista ja työvoiman käyttöasteen nostamisesta. Ok.

    Täytyy muistaa myös se, että osa kirjoittajista suhtautuu 24/7 fokuksella metsään (ja Metsälehden keskusteluihin). Tykkäävät käydä täpertämässä kerran vuodessa polven korkuiset räipät pois, vähän siistimässä. Tai leikkauttamassa motolla ranteen paksuisia sieltä täältä. Samalla kuvittelevat huomaavansa että puut kasvaa niin että livettää. Pakko olla kannattavaa ja järkevää.

    Kun tuo asenne törmää metsätalouden kannalta tarpeellisiin ja kustannustehokkaisiin toimenpiteisiin keskittyviin mielipiteisiin niin selityksenä on mielikuvituksesta tempaistut huimat kasvut (”3v ja 4 m pitkiä”) ja muut irvokkaat leveilyt. Tällä kertaa selitys lähti sitten työvoiman käyttämiseen, kohta palataan mätäskokoihin.

    A.Jalkanen

    En näe oikein mitään irvokasta siinä että osa meistä tuottaa puuta tehokkaasti. Itse en kuulu tuohon eliittijoukkoon, vaan otan sen mitä luonto tarjoaa vähällä vaivalla.

    KeMeRat

    ”Taloudellinen tehokkuus eli taloudellisuus merkitsee, että tavoite pyritään saavuttamaan mahdollisimman pienin uhrauksin (panoksin)”

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Taloudellinen_tehokkuus

     

    Tomperi

    On väärin puhua kannattavuudesta jos laskelmissa ei ole mukana eurot.

    mehtäukko

    ”…Harva on epätaloudellinen harkitusti..” lukee aloituksessa, joka koskenee kaikkea tyhjäntoimittamista metsissäkin?

    Aj:n kommentti…”En näe oikein mitään irvokasta siinä että osa meistä tuottaa puuta tehokkaasti…”

    Joskus nämä ristiriitaisuudet ihmetyttävät oikein kunnolla.

    Visakallo

    Pidin mehtäukkoa aikaisemmin järkevänä keskustelijana, mutta valitettavasti joudun nyt ainakin tämän keskustelun osalta pettymään. Asia meni pelkäksi jankkaamiseksi asian vierestä. Rohkenen ehdottaa seuraavaa: Uskoisin useimmilla olevan jokin koivulle sopiva maapohja, johon mahtuisi istuttamaan vähintään muutama kymmenen hyvälaatuista kesäkoivua 1200 kpl/ ha -tiheyteen, eli hieman alle 2,9 metrin välein. Lisäksi hoidatte taimien hyvän alkuunlähdön tarvittaessa poistamalla liiat heinät ja vesaikot. Viimeistään viiden vuoden päästä voitte jo alkaa päätellä jotain pituus- ja paksuuskasvusta niitä asioita mistä täällä on puhuttu. 10 vuoden kuluttua tiedätte jo enemmän kuin luulette. Kevytnimimerkit voivat puolestaan jatkaa täällä valitsemallaan linjalla, kun ei näytä lahjat mihinkään asialliseen keskusteluun, saati toimintaan riittävän.

    A.Jalkanen

    Meidän hyvä hiilinielu on seurausta siitä että on haluttu panostaa rahaa ja työtä nimenomaan puun tuotantoon. Se onko se kannattavaa ja kenelle on oma kysymyksensä, jota pitäisi pohtia paljon enemmän. Varsinkin kun nyt se hiilinielu halutaan sosialisoida yhteiseen EU-pottiin. Metsänomistajia syyllistetään joissakin keskusteluissa oikein huolella hakkuista ja unohdetaan panostukset. Väläytetään jopa hakkuiden kiintiöitä. Ei ymmärretä puun tuottamisen pitkiä kiertoaikoja ja keskimäärin alhaista kannattavuutta.

    Petkeles

    Pahoittikohan joku nyt mielensä ♥️

    mehtäukko

    Kuulehan Visakallo. Keskustelujen kesken aiemmin ja nyt pitää olla joku loogisuus, oli ne jutut levällään täällä tai kotikylällä. Se, että hypätään toisessa tilanteessa toisesta kulmasta ristiriitaisiin väitöksiin, ei edusta uskottavuutta.

    Päätelköön kukin.

    reservuaari-indeksi

    Kyllä pahoitti ja kessi. Mutta melko perus tasolla. Tuosta ei vielä pitäisi 2 vk:n itku potku raivaria tulla mutta mistäs sitä v:ksi tietää.

    Leena

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 556)