Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 556)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • Visakallo

    Onko suorittavakin sitä mieltä, että metsänomistajan pitäisi istuttaa 1600 koivua hehtaarille, jotka hän sitten harventaa raivaussahalla 1200 kpl hehtaarille?

    Gla

    Antakaa lukuja eli mikä on Visakallon 1200 tiheydessä kasvaneen koivun rungon koko 12-vuotiaana? Edes 1600 runkoa ei tuossa ajassa ehdi riukuuntua.

    suorittava porras

    Vastaan Visalle ,että pienempikin määrä riittää nykyisissä olosuhteissa. Taimet parempia ja muokkaus ihan eri tasolla verrattuna siihen ,kun  istutustiheyksiä on aikanaan mietitty.

    Raivauksella poistetaan vain turha ryönä ja muutama heikkolaatuinen taimi ja turvataan hyvät kasvuolosuhteet parhaille taimille.

    Mitä aiemmin raivaukset tehdään ,sitä pienemmillä kustannuksilla ja vaivalla saadaan paras tuotto.

    On pidettävä mielessä sekin ,että tuulituhot ovat suurin metsävahinkoja aikaan saava tekijä. Siksi kannattaa huolehtia siitä ,että puuston juuristo kehittyy vahvaksi ja runko muodoltaan tuulta ja lunta kestäväksi. Liian tiheässä se ei onnistu .

     

    Puuki

    Suurimmat väljemmissä kohdissa kasvaneeet ra-koivut on 19 kasvukauden jälkeen rklpm:ltaan 20 cm ja pienimmät alle jääneet 5 cm.  Jos istutustiheys olisi ollut n. 1000 kpl/ha , olisi kaikki kasvu keskittynyt harvempiin puihin.  Kasvuunlähtö on melko varmaa nykymenetelmin viljeltäessä.  N. 1000 kpl/ha tiheys ei vielä vähennä taimien pituuskasvua.

    Visakallo

    Nyt onneksi päästiin koivu-keskustelussa järki-uralle, siitä kiitos suorittavalle! Koivun istutustiheys varmasti mietityttää moneltakin kantilta. Sen voin ainakin aivan kokemuksesta sanoa, että koivunviljely teki aivan merkittävän parannuksen järkevään suuntaan pienten, putkella istutettavien kesäkoivujen tultua käyttöön. Enää ei tarvitse pienemmilläkään istutustiheyksillä pelätä taimikon jäämistä liian harvaksi, sillä muokatussa maassa luonnontaimetkin ehtivät paremmin pienten istutuskoivujen mukaan. Visakoivut olen aina istuttanut 700 kpl /ha. Väleissä olen kasvattanut jonkin verran joulukuusia, mutta niiden poiston jälkeen niissä ei ole muuta puustoa ollut. Vaikka visakoivu kasvaa hitaammin kuin normaali raudus, on visakoivikkokin jo 10 kasvukauden jälkeen täysituottoinen nuori metsä, eikä näytä yhtään harvalta.

    Gla

    Puuki: ”Suurimmat väljemmissä kohdissa kasvaneeet ra-koivut on 19 kasvukauden jälkeen rklpm:ltaan 20 cm ja pienimmät alle jääneet 5 cm. ”

    Jos tuosta voidaan vetää keskiarvo, on runkojen koko 19 vuotiaana 12,5 cm? 12-vuotiaana reilusti alle 10 cm eli ei mitään asiaa motolla harventamaan, eikä tarvettakaan edes 1600 kpl tiheydessä.

    Vielä jos Visakallo antaisi vastaavia lukuja.

    Visakallo

    Kuten lupasin, lukuja tulee 2-3 vuoden sisällä. Nyt pitää taas muistaa, että Puukin koivikko ei ollut tasainen ”harva koivikko”, vaan sakeampi, missä oli harvempia kohtia, joten keskiarvo ei silloin oikein toimi. Kun koivikko kasvatetaan istutuksesta lähtien 1200 kpl/ha, ovat rungot silloin tasakokoisia, ja koivulle sopivalla maapohjalla 12 vuoden iässä yli 12 cm paksuja ja pituutta on yli 12 metriä.

    reservuaari-indeksi

    Olin kaupassa.

    Gla, ”….reilusti alle 10 cm eli ei mitään asiaa….”

    Hyvä jos 5 cm raja-pyykki menee rikki. Sivulla 31 kuvasin syitä sille, mistä nämä tole-ranssit johtuvat.

    Leena

    Notta ”65v on koivikoita kasvateltu” ja huippu-tulokset siintää 2-3v päässä. Alkaa vaikuttamaan yhä enemmän siltä, että joku ottaa vielä todesta noita päästöjä. Huhhuh!

    Visakallo

    Reva-Leena se kiirehti taas asian edelle! Leena aikoo todellakin voittaa sen oman viesti-sarjansa.

    Puuki

    Ei voi suoraan laskea keskiarvoa läpimitalle.   Tarvittaisiin tarkempi mittaus.  Lisäksi minun koivikko kasvaa pohjoisempana kuin Päijät-Hämeessä.

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 556)