Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Tämä aihe sisältää 556 vastausta, 48 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 3 kuukautta sitten jees h-valta toimesta.

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 556)

1 2 3 … 31 32 33 … 54 55 56

Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Lähetetty: 3.3.2023, 18:47
Merkitty: ensiharvennus koivun kasvatus optimikasvutiheys

Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

Tekijä
Veli-Jussi Jalkanen

Teema Metsänhoito

mehtäukko 24.5.2023, 12:35

Aivan niin Gla, mutta kun on alunperinkin keskusteltu 10 vuotisen koivikon järeyksistä, ei sitä noin vain unohdeta. Saahan sen eh tehdä vaikka 5 vuotiaille aurausviitoille.

Kuinka Visa voi uskotella, että Sahalan alle 20 litraa muuttuu itsellään moninkertaiseksi?

A.Jalkanen 24.5.2023, 13:04

Keskustelu on ajautunut sivuraiteelle. Aloituksessa ja Metsälehden videolla todettiin, että 1600 on liian suuri tiheys koivulle. Sillä omakin peltokoivikkoni aikoinaan tehtiin ja kehitys jäi optimaalisesta selvästi jälkeen latvusten supistuessa.

Aloittaja suosittelee nyt kokemuksiinsa perustuen tiheyttä 1200, neljänneksen pienempää. Sahalassa nuo riukukoivut ovat varmaan menneet joko rankana myyntiin tai tilan lämpökattilaan. Kyseessä oli metsänhoitotoimi jolla varmistetaan metsikön tuleva hyvä kehitys.

Kannattavuus todettiin tiheäkasvatuksessa heikoksi ja tuo vaihtoehto hylättiin. Ei kai tässä ole mitään epäselvää? On hyvä että täällä jaetaan kokemuksia myös epäonnistumisista niin me kaikki opimme!

Visakallo 24.5.2023, 13:44

Aikoinaan koivujen 1600 kpl istutusmäärä hehtaarille juonsi sen aikaisista olosuhteista. Istutettavat koivuntaimet olivat silloin pitkiä, eikä niiden selviytyminen ensimmäisestä kesästä ja talvesta ollut läheskään niin varmaa kuin nykyisten kesäkoivujen. Olen melko varma, että koivunkin osalta istutustiheyssuositusta tullaan vielä muuttamaan. Ymmärrän kyllä myös puunkorjuun kustannuspaineet, mutta sitä en ymmärrä, ettei puunkasvattajien kustannuspaineita haluta ymmärtää. Ei metsänomistajankaan työt ole ilmaisia, teki ne sitten itse tai teetti vieraalla.

Gla 24.5.2023, 13:56

Ei suositukset ainakaan 10-12 vuotiaisiin koivikoihin mene. Kuten totesin, ei niin pienistä rungoista ole kukaan kiinnostunut. Homma jää kartanoiden ja hankintaporukan yksinoikeudeksi.

Visakallo 24.5.2023, 14:04

Minä tarkoitinkin istutussuositusta. Hakkuut tehdään silloin kun ajankohta on sopivin. Maapohjat ja ilmasto-olosuhteet vaihtelevat Suomessa niin paljon. Miksi metsänomistajan pitäisi ostaa ja istuttaa 1600 koivuntainta, jotta pääsisi harventamaan ne raivaussahalla 1200 kpl tiheyteen?

mehtäukko 24.5.2023, 14:49

Kuten aiemmin epäilin, 10-vuotinen koivikko ei ole mitenkään korjuukelpoinen järeysperusteisesti. Kun se on Sahalan alle 20 ja Visan ”muistelema” 60>, totuus ollee kuitenkin keppimetsän tasolla. Täällä on toitotettu aiemmin kantorahojen tärkeyttä hoitohakkuissakin ,jolla nyt ei olekaan väliä. Terotetaan kiirettä saada puusto loppukasvatusasentoon.

No, lukija tuossa logiikassa ei pysy perässä, jota on kyseenalaistettava.

Miksikö? Siksi että läheskään kaikista ei ole valita tuhojen ja vikojen takia jatkokasvatukseen. Ja mitä sieltä kerätään, jos ei ole runkoja?

A.Jalkanen 24.5.2023, 15:16

Mitkä ovat koivikot strategiset mitat kun se on korjuukelpoinen järeysperusteisesti? Asiasta on keskusteltu aiemminkin ainakin otsikoilla:
Riittävä litrakoko ensiharvennuksessa (2016) ja Rankaa vai kuitua (2019).

mehtäukko 24.5.2023, 15:58

J Juurikkalan ohje on pätevä, jossa taimikkoharvennuksen tiheys on n.1200. Siitä kun tehdään eh, ”lähes joka runko on n.100 litrainen”. Elävän latvuston osuus määrää h-hetken joka on n. kolmen vuoden pituinen. Silloin kantohinta sekä korjuu tuottavat toimijoilleen ja leimikolla on kysyntää.

Visakallo 24.5.2023, 19:12

Älähän nyt mehtäukko lähde suorittavan linjoille. En minä täällä ”muistele” vaan tarkistan asiat leimikoiden hakkuutiedoista, jotka olen tallentanut koko omistusaikani ajan, ja materiaalia on tallessa myös edellisten omistajien ajoilta. Eipä ne olleet mitään keppimetsiä ne 12 vuotiaina tehdyt ensiharvennukset, vaikka silloin istutustiheys oli 1600 kpl /ha. Aivan normaalia ensiharvennuskuitua niistä tuli ja latvoista energiarankaa. Mitään järkeä ei silloin olisi ollut viivyttää ensiharvennusta, koska latvukset olivat jo kiinni toisissaan. Se vaan on niin, että sopivissa olosuhteissa koivu voi kasvaa niin, että ammattilainenkin yllättyy. 90-luvun koivuistutusten jälkeen olen käyttänyt harvempaa istutustiheyttä ja todennut sen erittäin järkeväksi ratkaisuksi. Kyllähän näistä asioista tuli Juurikkalan kanssa aikoinaan keskusteltua enemmänkin.

suorittava porras 24.5.2023, 21:16

Entäpä ,jos ei olisi tullut kauppoja siitä energiarangasta eikä olisi tullut kemeraa. Tämä on tilanne suurimmalla osalla metsänomistajista. Pienet erät jäävät käsiin ja riukuuntumaan edelleen. Satalitrainen kelpaa kuienkin tilkkeeksi kakkosharvennuksen ja päätehakkuun oheen.

Kun katsotaan tulevaisuutta , keppimetsiin ei kovin himokkaasti tulla menemään harvennuskohun seurauksena . Tämän varmistaa tuleva leikkaus kemeravaroihin. Ajallaan riittävän voimakkaina tehdyt taimikonhoidot nousevat arvoon arvaamattomaan energiapuun korjuutuen poistuessa kuvioista.