Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 556)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • Panu

    Harvassa kasvattamisesta seuraa alikasvos. Sitä joutuu sitten raivailemaan viimeistään ennakkoraivauksena. Ajatuksena voi olla, että siinä nousee seuraava puusukupolvi kuten Sahalassa näyttää olevan. Oma kokemukseni on, että harvennuksen jälkeen tästä sukupolvesta ei ole paljoa jäljellä, ainakaan vanhingoittumattomana. Siksi pyrin tällä hetkellä kasvattamaan melko tiheänä mikä pitää alikasvosta kurissa.

    mehtäukko

    Täällähän on aina marmatettu kantohintojen pienuutta. Eikö yksi syyllinen siihen ole tämä pienirunkoisen puun korjuun kustannus, joka nyt taas näillä lauteilla ohitetaan kuin tyhjää vaan?!

    Visakallo

    Mehtäukko näkyy kuuluvan samaan lahkoon suorittavan portaan kanssa. Kun joku asia on siellä taholla otettu ohjelmaan, siihen on meidän toisten turha sanoa yhtään mitään, vaikka tarkoittaisimme aivan samaa asiaa! Kun kerroin, minkä tein väärin 90-luvun alussa, ja siitä oppineena teen nyt paremmin, ei se kelpaakaan! Miksi ihmeessä minun pitäisi edelleen istuttaa 1600 koivuntainta hehtaarille ja sitten raivaussahalla vähentää ne 1200:een hehtaarilla, kun voin suoraan istuttaa vain ne 1200 tainta? Kyllä me metsänomistajat laskea osaamme vähintään yhtä hyvin niin kuin toisetkin ihmiset. Meillä toimii aivan sama matematiikka kuin muillakin yrittäjillä, eli kun tuloista vähennetään kulut, erotus jää itselle.

    mehtäukko

    Prof. M Kärkkäinen on kyseenalaistanut mennen tullen tuon Visan ”lahko-opin”. ( kiva leimaaminen häneltä..).

    Niin männyllä kuin rauduksellakin on oltava särynnänvaraa, josta määrästä sitten laadutetaan parasta loppukasvatukseen. Matikka ja järjellisyys ovat hyviä avuja.

    Visakallo

    Kerron tähän uudelleen esimerkin tapauksesta, jossa metsänomistaja pyysi minua raivaamaan hyväkasvuisen, tukkipuuvaiheeseen tulevan koivikon alakerran puhtaaksi sekalaisesta lehtipuusta, joukossa jokunen hontelo kuusikin. Vahva maapohja oli kasvattanut hyvin sakean kasvuston koko alueelle ja tein kustannusarvion, että raivaus olisi maksanut hänelle pari tonnia. Ehdotin hänelle, että tarjoa aluetta energiapuuyhtiölle korjattavaksi. Näin tapahtuikin, ja omistaja sai niistä alakerran lehtipuista kaksi tonnia rahaa, eli lopputulos oli hänelle neljä tonnia parempi. Eikö tällainen ole aivan järkevää metsänhoitoa, kun molemmat osapuolet olivat tyytyväisiä?

    Visakallo

    Loppukasvatuksessa on koivikossa vain 250-300 runkoa hehtaarilla, eli 1200 rungossa on kyllä riittävästi särkymävaraa. Tästä on minulle ja monelle muullekin koivunkasvattajalle jo ehtinyt tulla käytännön kokemusta.

    Panu

    Oletko Visakallo itse tehnyt tätä alikasvoksen myyntiä energiaksi? Muistan kun kirjoitit tästä aiemmin mutta missään muualla en ole vastaavaan törmännyt.

    Visakallo

    Ei ole Panu minulla itselläni ollut sellaista kohdetta.

    Panu

    Tässä Sahalan casessa oli istutettu 1600/ha, joista ensiharvennuksessa poistettiin 1000/ha 10 vuoden päästä alle 20m3/ha kertymällä. Nykyisin istutetaan 1200/ha.

    Korjuukolut lienevät tuloja suuremmat mainitulla kertymällä ja kertymä pienenee entisestään 1200/ha istutuksessa ellei sitten luontaista saada hyödynnettyä. Kalliilla istutetuista taimista syntyneitä puita poistetaan tappiolla.

    Jos harvassa halutaan kasvattaa niin minusta kuulostaisi järkevämmältä istuttaa se 600/ha tai 700/ha niin on särkymävaraa. Raivauksissa jätettäisiin luontaista väliin pitämään oksat kurissa ja ensiharvennuksessa poistettaisiin vain ja ainoastaan luontaisesti syntynyttä puuta.

     

    Visakallo

    Kertymä ei pienene suoraan runkoluvun suhteessa, sillä 1200 / ha istutusmäärällä poistettavat puut ovat järeämpiä kuin 1600 / ha ensiharvennuksessa. Se, tuleeko ensimmäinen harvennus jo 10 vuoden kohdalla voi tehdä hieman tiukkaa, mutta 12 vuoden kohdalla tulee ainakin.

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 556)