Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 556)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • Puuki

    Hyvillä kasvupaikoilla  kasvatustiheyttä yleensä nostetaan.  Karummilla ei riitä maan kasvuvoima kuin harvempaan asentoon.  Suositukset ei kerro aina mo:n kannalta kasvatuksen optimitiheyttä vaan jotain muuta.

    suorittava porras

    Anneli edellisen sivun kommentissaan asian ytimessä. Sama ongelma korostuu ,kun pyritään kasvattamaan energiapuita taimikon seassa. Miksi siis tätä tulevan kasvun kannalta haitallista menetelmää tuetaan? Hoito myöhässä, hakkuu liian aikaisin ja lopputuloksena liian vähän kasvatuskelpoisia puita . Viimeksi mainitutkin juuristokilpailusta kärsineinä alttiita luonnontuhoille.

    Ja vielä noista puiden keskinäisistä etäisyyksistä. Olen joskus todennut ,että koivua ei ole viisasta jättää kolmea metriä lähemmäs ympäröiviä puuita/taimia. Tähän johtopäätökseen on päädytty kantapään kautta Sahalassakin. Oli kyseessä koivu tai havupuu kolme metriä on koivun kohdalla minimietäisyys toisiin runkoihin taimivaiheesta alkaen.

    Puuki

    Hyvin voi kasvattaa esim. tuoreella kankaalla mäntyä 4000 kpl/ha tiheydessä e-puuharvennukseen asti.  Th vain pitää tehdä ajoissa siihen tiheyteen.

    suorittava porras

    Ketjussa keskustellaan koivusta.

    Mäntykin kärsii ylitiheydestä ja latvuksen liiallisesta supistumisesta ennen aikojaan. Juuriston kehitys tökkii silmien näkymättömissä ylitiheyden seurauksena. Energiaharvennuksen jälkeen tulos sama ,kun edellä koivun kohdalla. Jäljellä on liian vähän kasvatuskelpoisia runkoja. Nekin runkomuodoltaan heiveröisiä ja juuristoltaan kehittymättömiä.Tarkastuksessa todetaan ,että harvaksi on mennyt.

    Eikö olisi viisasta yrittää kasvattaa puut alusta alkaen niin ,että niillä on tilaa kehittyä kestämään vaihtelevia olosuhteita. Raivauskin on helpompi toteuttaa , kun raivattavat rungot ovat ohuempia. Jos nuoren metsän kunnostamiseen tarvitaan raivaussahaa järeämpiä työkaluja on metsä jo taatusti pilalla .

    mehtäukko

    ”..Hyvin voi kasvattaa esim. tuoreella kankaalla…” Hyvinhän voi, mutta kun kysymyksessä on kasvun ja taimikon kehityksen seurauksena maali tukkimetsässä, miksi pitää sitä riskeerata rojun tuottamisella? Riskit tuhoutumiseen ovat moninkertaiset ja sen tuloksena vajaatuottoinen läntti.

    Puuki

    Ette ole nähneet oikeita onnistuneita kohteita näemmä.  Ei sitä moton kopista kovin kauas näekään.

    mehtäukko

    Työn tilaaja on vastuussa siitä, mitä moton kopista näkyy!

    Moneen kertaan vanutetut tiheässä kasvattamisen riskit ovat tietoisia valintoja. Nyt kun energiapuulla on vähän hintaa ja nostetta, sekö ratkaiseekin kierto-ajan tuoton?

    jees h-valta

    Kyllähän neljäkymppiä tien varressa antaa oman säväyksensä. Ja kun kuidusta saa vain vitosen enemmän on e-puu kyllä vahvoilla. En nyt kuitenkaan tehnyt e-puuksi vaikka hankintaa olen tässä kevätpuolta tehnytkin. Saan firmalta kuitenkin bonus-yms edut niin alkaa mennä kannattavuus pitkässä juoksussa kuitufirman eduksi.

    Hämis

    22v hies-istutuskoivikkoa rk18  harvennan asiakkaalle. 2m ruutuun istutettu, luultavasti multa ja keskikarkea sora alla.

    Jos vähänkin on alle jäänut tai liikaa karsiutunut, ruskea laho on alulla heti. 2cm-5cm keskellä ruskeaa .

    Että juu ajoissa pitäs…

    Puuki

    20 v. on auttamatta myöhässä ensiharvennus ra-koivikossa. N. puolet latvuksista piloilla siinä vaiheessa yksi koivukuvio.  Metsän ehdoilla (eikä korjuun tuloksen) pitäisi aina mennä. Olisi pitänyt harventaa jo pari v. sitten.  Metsään.fi:n ehdotus on vuoden päästä.

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 556)