Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 556)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • jees h-valta

    Nykyään kun kesälläkin lehdelliseen aikaan saattaa tulla aika kova tuuli, jopa myrsky, on aika varmaa ettei tuollaisella istutuksella aika pehmeällä pohjalla kyllä puut pystyssä pysy. Minulla ensimmäiset kaatumiset haavikossa tapahtuivat jo kolme-neljämetrisinä kun pehmeä maaperä vietrasi ja raskas lehtimassa otti hyvin tuulta vastaan. Haapa oli siitä hauska epeli ettei se ollut moksiskaan kun nosti pystyyn ja veti hiukan ilmastointiteippiä seuraaviin puihin tukemaan. Se jatkoi kasvuaan ja siihen mennessä kun teippi alkoi vanhuuttaan väsyä se taas jo pysyi omillaan pystyssä.

    reservuaari-indeksi

    No onhan se harvaa ja poistuma ei ”meillä päin” konetta saa käyntiin. Ei myyjän eikä hakkaajan mielestä. Mikähän mittari tuo ”korjuukulut peittyy” on metsä taloudessa, puun myynti on kannattavaa jos ei joudu myyjä maksajaksi. Uh.

    Tämä on nyt selkeästi hankala aihe e-ryhmälle ja raadille laajemminkin. Puolustus on valmiiksi pultattu keskustelu palstalle ja suvun kritisoimisen kielto on sisään rakennettu. Jos tuo case olisi kenen tahansa muun esittelemä, nauru raikaisi.

    ♥ Kerttu

    Mainittakoon vielä, että Kertun metsissä on tuon harvuisia koivikoita ihan ”luonnostaan”. Esim. hirvien jäljiltä usein näyttä käyvän niin, että koivuja on alusta asti loppukasvatustiheydessä.

    jees h-valta

    Sori vaan tuo laskuvirhe. Ei paranuis aamutuimiin hahmottaa päässä vaan kaavalla koneella. Kyllähän se Visan laskema lähempänä totuutta kuitenkin. Mutta harvaa kuin harvaa.

    kim1

    Neliöjuuri 10000:300=5,78
    Neliöjuuri 10000:600=4,08

    Jutun ensiharvennus oli kuitenkin tehty omalla konekalustolla,jolloin ne kustannukset kyllä saadaan peittymään riippuen laskentatavasta..,heh

     

    Puuki

    Noissa suosituksissa on merkittävä puute, Oikein rehevillä mailla koivikko ei pysty hyödyntämään täyspainoisesti edes tiheänä kasvupaikan kasvupotenttiaalia, kuusi pystyy.

    Taisit keksiä ihan ite tuon.  Ra-koivu kasva paljon paremmin motteja /ha nuoruusvaiheessa kuin kuusi.  Liika tiheys taas vaikuttaa latvusten kuntoon aiemmin ja enemmän kuin kuusella.    Suosituksissa on kasvuvyöhykkeen erojen lisäksi välit joihin voi sijoittaa erilaisen kasvupaikan mukaan tiheyden.

    Tomperi

    Joo kyllä keksi kun huomasin.  Liikuin koivikossa joka oli varmaan noin 50 vuotiasta, ja ei todellakaan liian harvassa asennossa, päinvastoin.  Aluskasvillisussa sakenaan kaikenmoisia heiniä ja jopa horsmaa, vyötärön korkeudelle,  jne.  Vieressä kuusikko, tiheä mutta reippaasti yli puolet runkojen pituudesta elävää latvustoa, aluskasvillisuus pelkkää sammalta jos sitäkään.  Varmasti kuusikon vuosikasvu oli korkeampi kuin koivikon.  Koivikossa runsaasti myös vikoja jotka ovat tyypillisiä rehevillä hienojakoisilla mailla, pakkashalkeamiako ne pitkät halkeamat lienevät.  Ei kannattaisi koivua tommosille maille istuttaa… itsekseni tuumiskelin.

    Puuki

    Minulla on pellolla vierekkäin ra-koivikko ja kuusikko istutetut samaan aikaan. Koivut on 1/2-1/3-osan pidempiä kuin kuuset.   Väärä kasvupaikka  ja/tai tuhot voi estää puun kasvun.       50-vuotias koivikko on päätehakkuuiässä.

    Kuusiuskova

    Täällä etelärannikolla on kuusen päätehakkuu 50 v., ja koivua kuuluu päätehakata viim. 35-40v iässä mikäli kaikki on tehty  oikein

    A.Jalkanen

    Mielestäni videon viesti on siinä, että koivikko perustettiin liian tiheänä verrattuna hyvään kasvupaikkaan ja hoitoon, ja siksi jouduttiin virheen korjaamiseksi tekemään ensimmäinen harvennus liian aikaisin ja heikosti kannattavana. Samaan tapaan kuin Metsäkeskuksen tutkimissa ensiharvennuksissa.

    Tomperi

    Onko jo jossain selostettu nuo mittaustuulokset miten tehty mikä otanta jne?

     

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 556)