Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 556)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • Gla

    Sikari: ”Tämän kohteen saantoa ei voi verrata niin sanottuun normaaliin ensiharvennukseen, koska tästä jää ajourien osuus pois. Jonka seurauksena tätä tekee kaksi hehtaaria samassa ajassa kuin perinteistä yhden.”

    Urakoitsijaa ei kiinnosta hehtaarit, vaan kuutiot per aikayksikkö.

     

    sikari

    Sitä tässä yritin kertoa, kun kaikki toitottaa ettei 20 m3/ ha riitä.

    jees h-valta

    Miten muuttaa asiaa tehdäänkö 40m3 ajourilta sekä harvennuksesta vaiko isommalta alalta? Minusta moton käytössä ei ole eroa puiko se edestä ajouraa tai sivulta harventaa. Minusta jopa ajouran puinti saattaa olla nopaeampaa kuin harvennuksen puinti. Tämäkin erityisominaisuus Sahalan metsän kasvatuksessa kummastuttaa. Mitä tuollaisella voitetaan? Sikari:  puutarhaesimerkkini kuitenkin kuvastaa harvassa kasvavien raurusten kehitystä aivan samoin kuin tuolla paljaalla Sahalan saralla. Sielläkin on reunapuut ja varjoisammat keskisaran puut. Pihapuiden kasvusta se V.J. Jalkanenkin mallinsa tuntuu hakevan. Luonnonvarakeskuksen Hynynen (tutkimusprof.) on kuitenkin eri mieltä ja sanoo ettei koko maaperän kasvupotentiaalia saada hyödynnettyä yksittäisten puiden voimakkaammalla kasvulla. Menee tappiolle niinkuin olen itsekkin mieltä. Ei jokainen puu tarvitse lentokenttää ympärilleen.

    Puuki

    …ettei koko maaperän kasvupotentiaalia saada hyödynnettyä yksittäisten puiden voimakkaammalla kasvulla.

    Siksi suosituksissa onkin min PPA ja min kpl-määrät eri kasvupaikoille ja eri puulajeille. Ra-koivikossa se on n. 600-650 kpl/ha tuossa tapauksessa.

    Tomperi

    Noissa suosituksissa on merkittävä puute, Oikein rehevillä mailla koivikko ei pysty hyödyntämään täyspainoisesti edes tiheänä kasvupaikan kasvupotenttiaalia, kuusi pystyy. Etelämpänä pyökki vielä tehokkaammin.

    A.Jalkanen

    Videolla kuvatussa tapauksessa metsikön nopea kasvu yllätti ja jouduttiin hiukan liian aikaiseen ensi- tai energiaharvennukseen, jossa kertymä jäi alhaiseksi.  Koivikko on nyt hetken aikaa harvan oloinen, mutta palaa nopeasti ”käyrille”. Ehkä on tuhkalla lannoitettu alue, jolloin voi vastata kasvukyvyltään jopa lehtomaista kangasta.

    Ei ole kyse normaalista kasvatusketjusta eikä suosituksesta, vaan enemmänkin varoituksesta. Jos aloittaa koivun kasvatuksen 1200 rungosta, ensimmäinen harvennus on kertymältään riittävä (100 litran runkoja 600 kpl).

    Tiheässä koivua ei kannata kasvattaa. Sillä on laajalle leviävät juuristot. Se ja lehtikuusi tarvitsevat valoa. Valon puute johtaa latvuksen liialliseen karsiutumiseen, jolloin se ei pysty tiheänäkään hyödyntämään kasvupaikan tuotoskykyä. Kuusta ja varsinkin mäntyä kasvatetaan tiheämpänä koska niiden oksien karsiutuminen tarvitsee tiheämmän asennon. Paksuoksainen havutukkipuu ei ole tavoiteltava tuote.

    Elävän latvuksen osuuden tavoite on 60 prosenttia vihreää puun pituudesta lehtikuuselle ja koivulle, kuuselle 50 prosenttia ja männylle 40.

    Visakallo

    Jesse aina taivastelee koivunkasvatuksen runkomääriä.  Loppukasvatuksen runkomäärä on kohteesta riippuen kahta puolen 300 kpl/ha. Se tarkoittaa runkojen 5,5-6 metrin etäisyyttä toisistaan. Aivan jokainen täysikokoisia koivuja kasvattanut ymmärtää, että tämä etäisyys siinä tarvitaan.

    Jätkä

    Mielestäni liikaa kiinnitetään huomiota motohakkuussa kertymään / ha.

    nykykoneilla ei ole minkäänlainen ongelma siirtää konetta ajouralla enemmän tai vähemmän kerrallaan. Jotkut ovat oppineet siirtämään jopa silloin, kun kourassa on puu työstettävänä.

    Parhaat konekuskit ajavat näytösluonteisissa harvennuksissakin pikkuhiljaa eteenpäin lähes koko ajan. Näin ollen se, tuleeko hehtaarilta 20 – vai 60 kiintoa, menettää merkityksensä. Kuten palstan ääliöllä kerrankin välähti, ”ajouran puinti voi olla nopeampaa kuin harvennuksen puinti”.

    Homma pitää vain sisäistää.

    Katselin kerran, kun taisi olla Suomenmestari puikoissa, eikä hän tiennyt, että tulin aukon reunaan passiin: Kone liikkui aukolla koko ajan, samoin liikkui nosturi, kun hän ”lajitteli” puutavaralajeja samalla kun mätti kuormaa. Siinä ei nokka tuhissut pitkään, kun kuorma syntyi ja seuraava kuorma samoilta jäljiltä tuli vielä nopeammin. Tämä siis ajokoneen toimimisesta, mutta sama totuus aika paljon pätee hakkuukoneellakin. Ei siellä kuskilla tarvitse enää penkin pyöriä, kun hakkuu on meneillään.

    Metsuri motokuski

    Ei tarvitse olla edes suomenmestari. Riittää ihan normaali kuski tuohon jatkuvasti liikkuvaan ajokoneeseen aukolla.  Nykykoneissa on myös ominaisuus jossa kone liikkuu jatkuvasti valitsemalla nopeudella. Motohakkuussa tuo jatkuvaliikkuvuus ei taida vielä käytönnössä onnistua. Siinä on niin monta eri tekijää jotka estävät tuon toiminnan.

    savo’ttamies

    Jätkä ihan oikeassa. Noilla hakkuu videoillahan, harvennuksilla, motoa vatkataan koko ajan edestakaisin, joka puulla. Ha kertymällä ei ole niin suurta merkitystä koneen tuotokseen, vaan palstan koolla ja poistettavien puiden järeydellä.

    Jos kertymää ei tule 20-30 m3/ha enempää, ei se oikeuta hakkaamaan metsää vajaatuottoiseksi.

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 556)