Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 556)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • Jätkä

    Taitaa olla varsin ”Kädettömiä” palstan muka ammattilaiset?

    Totuus on kuitenkin toisenlainen. AINA on ollut esim puunkaadossa totuus sellainen, että isomman puun kanssa ährääminen on paljon tuottavampaa ja pitkässä juoksussa keveämpää ja helpompaa, kuin esim enskan hakkuu, varsinkin jos palkka maksetaan kuutioiden mukaan.

    Kun kehnoa ensiharvennusrisukkoa hakkaa kuiduksi kymmenen kiintoa, niin vähemmällä metsurin energiankulutuksella sama ammattitaitoinen metsuri pistää nutulleen vähintään 60 kiintoa. Ainoa, mitä kuluu enemmän päivän mittaan, on polttoaine, jota menee 2 – 3 kertaa enemmän noissa  jopa kolmen kiinnon rungoissa.

    Ammattimoottorisahalla (vähintään  51 – 60 –  kuutioisella) – tulee tuollaisia koivutukkirunkoja 6 – 8 kpl/ tankillinen. Tankillinen kestää pieksuta max n. tunnin. Enskassa tankillinen kestää jopa kaksi tuntia, siinä tulee kasalle max 2 kiintoa.

    Laatutyvien ja -tukkien kanssa pitää olla sahausten kanssa tarkkana, ei pidä tyven revetä / haljeta, eikä kaatokolo saa olla väärin tehty.

    Isojen puiden kanssa ei tarvita hirmuista fysiikkaa, enskan riukujan kanssa tarvitaan.

    jees h-valta

    Visalle edelliselle sivulle: Ei monen kiinnon puita tehdä 30-40 vuodessa. Ainoastaan voimakkaalla lannoituksella ja ehkä manipuloidulla siemenellä voi olla mahdollista. Silti samalla alalla voisi samoilla konsteilla aivan hyvin kasvaa vähintään kaksinkertainen määrä puita. Olen nyt kaadellut koivuja jotka ovat kasvaneet puutarhaviljelystä jääneessä hyvässä ja paksussa multapohjassa. Neljässäkymmenessä vuodessa on rauruskoivut kasvaneet kyllä puolentoista-kahden kuution puiksi jos lasketaan mihen reiren vahvuiset oksat ja haarat mukaan. Vai onko tapana tikkailla käydä oksimassa koivuja? Sahalan tapauksessa näin saatetaan tehdäkkin. Siellähän näprätään ja tuhrataan muutenkin.

    mehtäukko

    Koivikoita ei lannoiteta.

    Oma käsitys puutiheyksistä kierto-aikana on, että taimikoista alkaen täystiheys on paras vakuutus siihen , että myös loppukasvatuksessa on puuta niin paljon kuin maan viljavuus antaa myöten tuhoriskit huomioiden. Kun koko kierto-ajan laatua painotetaan ensisijaisesti ja latvusto pidetään elinvoimaisena, runkolukemat ovat vain ohjeellisia. Ei vähistä rungoista saada mitenkään loppukasvatukseen täystiheää laatupuustoa, jos ei ole ollut mistä valita.

    Jätkä

    Kun hyvärotuinen puu on hyvällä pohjalla kasvamassa, on helppo todeta sen paksuuskasvun olevan keskimääräisesti joka vuosi jopa reilusti yli sentin.

    Neljässäkymmenessä vuodessa D 1,3 on reippaasti yli 40 cm. Puotipuksun helmitaulussa ei taida helmet riittää laskettaessa paljonko runkotilavuus voi olla – ilman lannoituksia, kunhan harvennuksista on huolehdittu.

    A.Jalkanen

    Näpräämisestä puhuu mies joka käy ajokoirana häätämässä hirviä taimikoistaan.

    Sahalan ohjeet ovat ainakin monimuotoisuuden suhteen hyvät. Vaatimustaso riippuu myös siitä onko tila mukana sertifikaatissa.

    https://vessi.eu/miten-edistamme-luonnon-monimuotoisuutta/

    Visakallo

    Nyt kun eläkkeellä on jo vähän enemmän aikaa muistella, ihmettelee usein miten on saanut aikaisemmin ajan riittämään kaikkeen. Kun olosuhteiden pakosta jouduin hyvin nuorena yksin ottamaan täyden taloudellisen vastuun tekemisistään, ei ollut aikaa eikä mahdollisuutta mihinkään näpräämiseen. Joka päivän joutui käyttämään tuottavasti, ja joka ilta joutui laskemaan, pääsikö tavoitteeseen. Jesse on ihmistyyppinä hyvinkin tuttu työmailta. Kyllä aina yksi sellainen tahtoi porukasta löytyä, joka ei toisten neuvoista juuri perustanut, vaan oppi otettiin aina kantapään kautta.

    Tomperi

    Höpöhöpö puhetta jos metsätalouden harjoittamisesta puhuu ja kehuu että kymmenessä vuodessa saa aikaseksi 20 kiintoa myyntikelpoista puuta.  Jos moto hakkaa, sanokoon, ei missään tapauksessa metsäasiantuntija vaan motomies tai moton omistava motomies että montako kiintoa pitää tulla hehtaarilta jotta toiminta on kannattavaa? 20 kiintoa se ei ole vaan jossakin noin 60 kiintokuutiometrin yläpuolella…. voihan jollakin tietysti olla kovat taksat…. Oiskohan pitänyt lukea koko juttu eikä pelkä otsikko….

    Rukopiikki

    Suositusten mukaiset kasvatustiheydet perustuvat tutkimuksiin, joissa on huomioitu myös tiheämmät ja harvemmat kasvatustavat ja niiden hyödyt ja haitat. Itse on tullut jo kymmeniä vuosia tehtyä sitä että toisen kuvion jättää tiheämmäksi kuin toisen, niin näkee mitä seuraa. Ei se harvuus ole mikään autuaaksi tekevä asia.

     

    sikari

    Tämän kohteen saantoa ei voi verrata niin sanottuun normaaliin ensiharvennukseen, koska tästä jää ajourien osuus pois. Jonka seurauksena tätä tekee kaksi hehtaaria samassa ajassa kuin perinteistä yhden. Jessen piha ja pellonreuna puut ei liity metsänkasvatukseen mitenkään.

    Puuki

    Jo 16 cm keskilpm:lla tuommosen koivikon min. tiheys olisi juuri 600 kpl/ha hyvän mh- suositusten mukaan.

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 556)