Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Tämä aihe sisältää 556 vastausta, 48 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 3 kuukautta sitten jees h-valta toimesta.

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 556)

1 2 3 … 19 20 21 … 54 55 56

Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Lähetetty: 3.3.2023, 18:47
Merkitty: ensiharvennus koivun kasvatus optimikasvutiheys

Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

Tekijä
Veli-Jussi Jalkanen

Teema Metsänhoito

A.Jalkanen 13.3.2023, 11:18

Eikö 1 – 1,5 m3 ole jo riittävä koko tukkipuulle? Jos tehdään vientilaatua ostajan mitoilla, metsurin käyttö ei enää tunnu lainkaan pöljältä.

suorittava porras 13.3.2023, 11:29

Taitaa ne vähät metsurit ansaita leipänsä paremmin kaatamalla pihapuita eikä merkittäviä määriä koivuja pystytä muutenkaan nykymiehityksellä korjaamaan. Jos omatoimisella mo:lla riittää intoa ja osaamista ,voi aloittaa ”rikastumisen” koivuja savotoimalla.

Jovain 13.3.2023, 11:49

On niitä vielä ammattitaitoisia metsureita ja on vielä laatupuun kasvattajia ja on vähin vielä ostajia. Vähissä ovat, mutta tuskin kannattaa Jessenkään metsänhoitoa aliarvioida. On erilaisia tapoja kasvattaa laatupuuta, puute voi olla enemmänkin siitä laatupuusta. Metsänhoito on kanavoitunut toiseen suuntaan ja päähuomio on muussa kuin laatupuun kasvattamisessa. Laatutyviä on vähän tarjolla nykyisissä metsissä ja paljon siitäkin vähästä kanavoituu ostajan linjastoilla. Saksan laadun ostajista on puutetta, ennen aikaan niitä vielä oli ja sen aikaiset ostajat kertoivat. Parasta koivutyveä löytyy sekametsistä.

Rukopiikki 13.3.2023, 11:49

Ehkä saamme sitten kuvia kun tuollaisia jättipuita kaadetaan. Että miten kävi.

Metsäkupsa 13.3.2023, 11:51

Usein vasta kaadettaessa koivun arvo selviää. Aikoinaan rikastuttavaa vientilaatua ei kyllä paljoa löytynyt. Päältäpäin hyvää oksatonta, mutta sanoivat pintatuohen paljastavan piilossa olevat oksan typykät. Kuitua ja kakkoslaatua kyllä valtaosin taitaa saanto olla. Metsuri sitä sitten tuntipalkalla sahailee, niin maanomistajan tilin epäilen laihaksi jäävän taloudellisessa mielessä.

Hämis 13.3.2023, 15:12

Pistän tämän tähän ketjuun.

Asiakkaalla istutettu raudus 1,8 m ruutuun vahvaan peltoon. Tuosta tulee tiheyttä sitä 2500 vissiin. Rk 13-17 cm ,pituus n. 16m ikä n20v. Tempasenko kerralla siihen n.800 mitä se pitäisi Tapion taskupokkarin aritmeettisen keskiläpimitan mukaan pitäisi olla. Lähtee mahtavaa halkovärkkiä.

Vai pitäisikö enskassa mikä on kyllä hieman myöhässä himmailla ja koittaa 2. Harvennukselle tukkia ?

Laatu aivan kynttilä suoraa maanpinnasta lähtien , viimeinen hetki harventaa. Valtapuissa nippanappa 50 elävää.

mehtäukko 13.3.2023, 15:48

2- vaiheisena tekisin eh:n mutta…jos latvattomat roikulat jäävät latvallisten tukkeeksi, peliä menetetään vain lisää…

Visakallo 13.3.2023, 16:16

Eikös siitä tule jo yli 3000 runkoa hehtaarille, jos istutusväli on molempiin suuntiin ollut 1,8 metriä? Pudota nyt se määrä ensin puoleen ja muutaman vuoden päästä uudestaan. Parhaat kasvut on toki tuommoisista lopullisesti menetetty, mutta yleensä sieltä niitä kasvukilpailun voittaneita valtapuita löytyy kolmannessa harvennuksessa riittävä määrä loppukasvatukseen. Nyt ainakin täälläpäin kelpaa ostajille jo vähän hoikempikin tukki.

jees h-valta 13.3.2023, 19:57

Kyllähän metsänhoitoa teen lähes päivittäin ja juuri nyt jopa puhtaassa koivikossakin vielä hetken. Jovain, en aliarvioi. Mutta en myöskään pidä siitä että vain kehutaan tietyillä spekseillä ja kokonaisuus jää täysin pimentoon. Kuten kyselin Sahalan ympäristöasioista joissa sentään hiukan lakisääteisyyttäkin. Ainakin jos serteillä toimitaan. Ei kommenttia. Ei myös vesistönsuojelun suhteen kommenttia. Kolmensadan koivun kasvatusta loppuviimeksi 10-20 vuotta pidän kyllä metsän vajaakäyttönä vaikka suoraa vajaatuottoisuutta ei vielä olisikaan. Kun katselen omaa koivikkoa josta muutama vuosi sitten täällä kovastikkin ilkuttiin niin siinä sentään oli joka paikassa yli seitsemänsataa puuta/ha pystyssä. Kakkosharvennuksen jälkeen. Latvojen toisiinsa tapaamista ei tapahdu edes tällä myrskyllä joka nyt nurkissa pauhaa. Aikomus kasvattaa tuossa harvuuressa noin 7-10 vuotta. Sitten päätehakkuu ja uudistus mästsätys/istutus.

Visakallo 13.3.2023, 20:09

Ei se 300 runkoa loppukasvatuksessa tee raudus koivikkoa vajaatuottoiseksi, vaan juuri päinvastoin. Kyllä 300-600 kiintokuution päätehakkuukoivikko on taloudellisesti ihan hyvä ainakin nykyhinnoilla. Koivupuussa kun on vielä se erinomainen puoli, ettei sen laatu heikkene, vaikka kasvunopeus pidetään huipussaan koko kiertoajan. Näin päästään uudistushakkuuseen jo 30-40 vuoden iässä.