Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 556)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • KeMeRat

    ”kasvu keskittyy paremmin yksittäisiin puihin.”

    Joku voisi sanoa, että metsikön kasvu keskittyy aina yksittäisiin puihin.

    Nuakka

    Mielenkiintoinen juttu ja avaus. Koivua itsekin paljon kasvattavana en vain lakkaa ihmettelemästä, miksi kuusentaimikkoa ei välillä synny ollenkaan, kun jollakin koivukuviolla on täystiheä kuusikko juurella, ja vieressä  näennäisesti samanlaisella kuviolla ei yhtään kuusta. Muokkaustapakaan ei selitä eroja, paras aliskasvu tullut muokkaamattomalle ex-pellolle.

    Puuki

    Joku voisi sanoa, että metsikön kasvu keskittyy aina yksittäisiin puihin.

    Avainsana on paremmin.

    Rukopiikki

    Selvästi havaittavissa taas innostuneisuutta koivua kohtaan. Kannattaa aidata. Voi tulla muuten surku. Ottaa vaikka koululaisia kesähommiin aidan tekoon. Net aidat maksaa mutta voi siirtää.

    Ei se harvuus mikään autuaaksi tekevä asia ole. Kyllä sitä tiheyttä on aina pohdittu ja tiheällekin istutukselle on omat perusteensa. Riippuu mitä perusteita itse päässään arvostaa. Yksittäisten täysin ilman varjostusta olevien rauduskoivujen kasvua voimme melkeen kaikki seurata pihoissa, pellon reunuksilla ja puistoissa, siellä täällä. Metsässä ei ole sabluunaratkaisuja totesi eräs metsäinssi aikanaan. Jos muuta lehtipuuta puskee niin voihan riittää että istuttaa jalostettua koivua vaikka 500 hehtaarille joistaa jää parhaat sitten lopulliseen asentoon.

    Visakallo

    A.Jalkaselle vastaan, että oli mhy:n kauppa. Koivutukit menevät  kotimaiseen jalostukseen tai vientiin. Kuidut menee selluyhtiölle.

    Reima Muristo

    ”Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen…”

    Nähtävästi jossakin sitten harvennus suoritetaan lapiolla, tai muuten puita siirtämällä.

    tamperelainen

    Kuusi kiittäää harvenuksesta ja lisää kasvuaan.Mänty kannattaa kasvattaa kuusta tiheämmässä.Ei lisää harvennuksessa kuusen tavoin kasvuaan .Raudus menettää tiheässä hyvin nopeasti latvuksensa ja järeytymiskykynsä.Tiheissä peltokoivikoissa  30v rauduskoivikoissa  puita kuolee pystyyn supistuneen latvuksen takia

    jees h-valta

    Ai, Visan mhy-kauppa onkin sitten aivan eri juttu. Vähän kummastelinkin tuota yli seitsemänkympin hintaa. Kun asioissa on sekin puoli että mhy veloittaa kuljetuskustannuksia metsänomistajalta koivutukilla. Sun muita kuluja lukemattoman määrän. En tiedä pettääkö Visa itseäänkin moisella mutta vertailu kyllä ontuu.

    Visakallo

    Älähän nyt Jesse sorru aiheettomaan  vähättelyyn. Kun kerron täällä hinnat, ovat ne minulle maksettuja lopullisia hintoja.

    Visakallo

    Ajat muuttuvat, ja puun myyjänkin on vain hyödynnettävä kulloisetkin tilaisuudet tehdä hyvät kaupat. Aivan samoinhan se oli silloin 90-luvun laman aikaan. Silloin myytiin mhy:n kautta kuusitukkia Japaniin lähes tuplahinnalla silloiseen kotimaan hintaan verrattuna. Kai nyt Jessekin vanhana myyntimiehenä sen tietää, että kauppa se on mikä kannattaa.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 556)