Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 556)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • Jätkä

    Aika moni on huomannut, että varsinkin istutuskoivikossa tapahtuu jotain, mikä heikentää kasvavan puun laatua niin, että siitä ei ole mahdollista tehdä esim laatutyviä.

    He nimittävät tuota ylitiheyttä särkymävaraksi, jota poistetaan jo taimikonhoidosta alkaen ns ”Laatuharvennuksena”.

    Kun viimeistään ensiharvennuksen aikaan on ylimääräiset rungot poistettu syömästä hukkaan kasvuvoimaa, päästään seuraavilla käsittelykerroilla tekemään jo tukkikauppaakin. Tänä aikana isot koivutukin käyttäjät ostavat jo koivun pikkutukkiakin.

    Kun Suomessakin on jo yli sata vuotta tutkittu puuston kasvatusmenetelmiä ja on päästy siihen päätökseen, että nimenomaa Raudus EI KESTÄ oksakosketusta, niin tuntuu käsittämättömältä, että yksi ääliö väittää tutkimustuloksia vääriksi. Toki hän ei ole koskaan nähnyt kunnollista, järeää koivutukkimetsää, mutta lipsauttaa vahingossa, että heilläpäin ei koivutukkia osteta lainkaan.Sehän ei ole ihme, kun kaikki koivikot on pilattu väärällä kasvatustiheydellä jo taimikosta lähtien.

    Gla

    Miten Jesse puheesi suhtautuu siihen, että kehut mäntyjen kasvua harvan koivikon alla?

    suorittava porras

    Jessen laiva kääntyy hitaasti ,mutta kääntyy kumminkin. Kuusenistutuskin oli aikoinaan veras ajatus. Nyt oppia on kertynyt aiheesta kantapään kautta. Ylispuiden poistamisen yhteydessä syntyneet taimituhot ”ilmaisien taimien” kohdalla ovat johtaneet herätykseen. Kaksivaiheisen kasvatuksen riskit ovat konkretisoituneet ja avanneet silmät.

    Kyllä se männyn pottitaimikin mätästettyyn maahan kohta kelpaa. Turhaan jätetyt verhopuut ovat pian historiaa Jessenkin kohdalla. Milloin sama herääminen kaksivaihekssvatuksen riskeistä tapahtuu muiden kohdalla….esim. siellä Sahalassa.

    Puuki

    Ei ole vajaatuottoista vaikka ra-koivikko harvennetaan reippaasti. Suosituksen PPA alaraja on 12 m pitkillä koivuilla 7,5 m2/ha .   Vajaatuottoisuuden lakiraja on n. 60 % siitä.

    reservuaari-indeksi

    Sekin täytyy muistaa näissä koivukeskusteluissa että aika moni sellukoivu muuttuu erikoislentokonevaneriksi samalla kun Metsälehden keskustelusivu latautuu.

    Martti

     

    jees h-valta

    Aloitetaan nyt Jätkästä: Tuskin täällä on koivikoita ”pilattu” kun niitä ei juuri Satakunnassa ole pahemmin kasvatettukkaan. Syystä että jalostavaa ei ole ollut lähimaillakaan kuin vasta viime vuosikymmenen. Isot yhtiöthän tuota mantraa ovat hokeneet koska eivät halua Satakunnasta koivua rahrata tehtailleen. Sitten Gla: Ne männyt jotka minulla on turvepohjalla koivujen alla ovat kasvaneet hyvin koska koivut ovat alle kuitupuun kokoa olevia pieniä hiesraippoja. Ne poistuvat heti kun mänty oikeasti alkaa tarvita enemmän valoa ja kuitukoko tulee koivulla täyteen. Suorittava: Vaikka mainitsin kuusen istutuksen en silti itse istuta. Mutta Sahalassa tuo olisi ollut parempi vaihtoehto kyllä. Olen enempi lehtipuun kasvattaja. Kuusen aliskasvatus nyt kyllä on minulta loppuun käsitelty. Jää liian harva ja huono kuusikko. Sitä ihmettelen ettei Sahalassa ole istutettu männyn pottitaimia.

    Puuki

    Sitä sopii ihmetellä miksi mäntyä ei istuteta koivikon alle muualla kuin Harjavallassa.

    A.Jalkanen

    Mielestäni ihan perusteltu riski tuo ylispuiden korjuun riski; aluskuusikkoon voi kannattaa jättää särkymävaraa. Omat koivikkoni ja lehtikuusikkoni ovat kasvaneet liian tiheinä myös, joten metsän pilaamisesta on kokemusta.

    Tomperi

    Jos korjattava puusto olisi arvokkaampaa ja arvostaa kallista arvokasta kuusentaimikkoa, taimikon tuhoa visi pieentää ehkä jos kaadon tekisi rasiin, karsisi, …. metsurityönä. Varsinkin jos laatu sellaista koivussa että valtaosiltaan puusepänlaatua tai määrittelemätöntä Saksan laatua.

     

    mehtäukko

    Vai että 2-3 kiinnon puita rasiin…?!

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 556)