Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 556)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • jees h-valta

    Kovin oli niukka kannanotto Veli-Jussilta kritisointiini. Ympäristöasioista eli esim. jättöpuista ei mitään, ei myöskään vesistön mahdollisesta kuormituksesta. Tehometsätalouskin vaatii lain noudattamista ja sitä ei ainakaan alkukuvan perusteella ole tehty. Hehtaarin alalta pitäisi jo löytyä kuvaankin sopivana jättöpuuryhmää. Minusta koivikon minimikasvatus pitäisi loppuasennossa jäädä yli 700 rungon/ha. Siis kakkosharvennuksen jälkeen. Kemerassahan tuo on jopa pakollinenkin. Miten on analysoitu turvepohja optimaaliseksi koivun kasvatukseen? Hies kyllä mutta raurus ei. Aika kovaa pohjaveden tason pudotusta vaatii ja tuhkalannoitusta mielettömästi rauruksella. Pohja siinä tietysti ratkaisee mitä on turpeen alla. Ja kuinka syvällä se on. Mielestäni kuitenkin videon perusteella sanoisin että huomattavasti ympäristöystävällisemmin olisi saatu koivikolla lähes yhtä hyvä tulos ellei parempi kuin noin järjettömällä luonnon raiskauksella.

    Visakallo

    Miten Jesse asettelet loppukasvatukseen 700 koivua hehtaarille niin, ettei niiden latvukset ala tavata toisiinsa?

    jees h-valta

    Mahtuu niitä hyvin jopa tuhatkin. Tuo ei ole mikään muu kuin uskomus ettei latvat muka saisi ollenkaan koskettaa toisen puun latvustoja. Sivulle leviämistä se kyllä rajoittaa mutta ei rungon kasvua. Enkä käsitä miksi pitäisi kasvattaa monen kuution koivuja? Kuka niitä tarvii? Ja Glan kysymyskin hyvin aiheellinen. Hybridihaavan vuosikasvuista (lustoista) hyvin näki ettei tuhannen puun kasvatus ollut pienentänyt lustoa viimeisinä kasvatusvuosinaan. Kasvu oli aika tasaista koko elinkaaren. Koivuhan joudutaan kyllä kasvattamaan pidempään saavuttaakseen h-haavan mitat kakskymppisenä mutta latvus ei ole kovin paljon kauempaa ahtaassa kuitenkaan. Katselin juuri paikallisella hakkuutyömaalla koivutukin runkoja. Sekapuustosta, pääosin kuusikosta tehty noin nuppikuorma tukkia. Koko ei ollut mikään hirmu koska oli kyse todennäköisesti istutetun kuusikon harvennuksesta eikä kuusesta vielä juurikaan ollut tukkia tullut. Koivusta oli ja laatu siinä oli kyllä huippua. Suoraa ja lähes oksatonta tukkia oli tullut ja latvaläpimittaa oli se 0,20 minimi.

    Visakallo

    ”Enkä käsitä miksi pitäisi kasvattaa monen kuution koivuja? Kuka niitä tarvii?” 

    Järeän koivun ostajat niitä tarvitsee, ja maksavat niistä myös järeän hinnan.

    A.Jalkanen

    Kannattaa vaan uskoa vanhoja puuntuottajia kuten Jouko Juurikkalaa. Kasvatusohjelma 1200 > 800 > 400 kuulostaa suunnilleen oikealta. Vai mitä Visakallo suosittelisi?

    Näitä kasvatusohjelmia on jo aiemminkin käsitelty, mutta kertaus näyttää olevan tarpeen. Siinä olen jeesin kanssa samoilla linjoilla, että puun käyttötarkoitus sanelee kuinka isoksi se kannattaa kasvattaa. Tavoitteena olisi sellainen tiheys, että kasvupaikan puuntuotoskyky tulee hyvin käytetyksi, tavara valmistuu kohtuullisessa ajassa ja on halutunlaista. Ei ylimääräistä tiheyttä kannata pitää koivikossa eikä haavikossakaan, jos haluaa kasvattaa tukkia mahdollisimman paljon.

    Näyttää siltä että metsänhoitosuositusten tarkistaminen olisi paikallaan. Siellä suositellaan edelleen raudukselle istutustiheydeksi 1600 tainta, lehtikuuselle 1300 tainta ja haavalle 1200 – 2000 tainta. Haavan alhaisempi tiheys tähtää kuidun kasvatukseen ilman harvennuksia.

    Visakallo

    Olen tähän asti käyttänyt koivikoissa kolmea harvennusta, koska lähtötilanne on ollut 1600 runkoa. Loppukasvatukseen on jätetty  alle 300 runkoa hehtaarille. Jos lähtötilanne olisi 1200, niin 1. harvennus 600 ja 2. harvennus 300.

    A.Jalkanen

    Ok, kiitos Visakallolle.

    jees h-valta

    Kyllähän vajaatuottoiseksi menee jos tuollaisia lopputulemia haetaan. Mutta näkyyhän se Sahalan kuvauksessakin, ei tosiaan pääse ”tuulelle tupia” tulemaan.

    Visakallo

    Tulepa Jesse katsomaan niitä ”vajaatuottoisia koivikoita”!

    jees h-valta

    Jos tuossa asennossa olevan koivikon kasvatusta jatketaan 10-20 vuotta en näe siinä kyllä järjen muruakaan. Mutta kartanolla saattaa olla varaa kasvattaa vajaatuottoista metsää, minulla ei. Eikä se tosiasia katsomisista parane. Visalla kuten tietysti Sahalassakin siis koivu on kuitenkin vain se kuusikon kasvatusylispuusto jolla suojataan ehkä hiukan hallan vaikutuksia. Sahalassa ainakin maasto varmasti altis hallan tuholle. Silti en näe tuossa järkeä vaan normaali mätästys ja kuusen istutus antaisi sekä paremman kuusikon että vähemmän rujon näkymän. Sen olen jo itsekkin nähnyt millainen on kuusikko kun otetaan valtavaksi kasvaneita, oksikkaita koivuja pois päältä. Teen sitä nyt hankintana edes jotenkuten siedettäväksi katsella ja kasvattaa. Silti tulee huonoa kuusimetsää joka kaikenlisäksi on paljon enemmän lahovikainen kuin sen tyypin maastossa pitäisi olla.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 556)