Kovin oli niukka kannanotto Veli-Jussilta kritisointiini. Ympäristöasioista eli esim. jättöpuista ei mitään, ei myöskään vesistön mahdollisesta kuormituksesta. Tehometsätalouskin vaatii lain noudattamista ja sitä ei ainakaan alkukuvan perusteella ole tehty. Hehtaarin alalta pitäisi jo löytyä kuvaankin sopivana jättöpuuryhmää. Minusta koivikon minimikasvatus pitäisi loppuasennossa jäädä yli 700 rungon/ha. Siis kakkosharvennuksen jälkeen. Kemerassahan tuo on jopa pakollinenkin. Miten on analysoitu turvepohja optimaaliseksi koivun kasvatukseen? Hies kyllä mutta raurus ei. Aika kovaa pohjaveden tason pudotusta vaatii ja tuhkalannoitusta mielettömästi rauruksella. Pohja siinä tietysti ratkaisee mitä on turpeen alla. Ja kuinka syvällä se on. Mielestäni kuitenkin videon perusteella sanoisin että huomattavasti ympäristöystävällisemmin olisi saatu koivikolla lähes yhtä hyvä tulos ellei parempi kuin noin järjettömällä luonnon raiskauksella.

Mahtuu niitä hyvin jopa tuhatkin. Tuo ei ole mikään muu kuin uskomus ettei latvat muka saisi ollenkaan koskettaa toisen puun latvustoja. Sivulle leviämistä se kyllä rajoittaa mutta ei rungon kasvua. Enkä käsitä miksi pitäisi kasvattaa monen kuution koivuja? Kuka niitä tarvii? Ja Glan kysymyskin hyvin aiheellinen. Hybridihaavan vuosikasvuista (lustoista) hyvin näki ettei tuhannen puun kasvatus ollut pienentänyt lustoa viimeisinä kasvatusvuosinaan. Kasvu oli aika tasaista koko elinkaaren. Koivuhan joudutaan kyllä kasvattamaan pidempään saavuttaakseen h-haavan mitat kakskymppisenä mutta latvus ei ole kovin paljon kauempaa ahtaassa kuitenkaan. Katselin juuri paikallisella hakkuutyömaalla koivutukin runkoja. Sekapuustosta, pääosin kuusikosta tehty noin nuppikuorma tukkia. Koko ei ollut mikään hirmu koska oli kyse todennäköisesti istutetun kuusikon harvennuksesta eikä kuusesta vielä juurikaan ollut tukkia tullut. Koivusta oli ja laatu siinä oli kyllä huippua. Suoraa ja lähes oksatonta tukkia oli tullut ja latvaläpimittaa oli se 0,20 minimi.

Kannattaa vaan uskoa vanhoja puuntuottajia kuten Jouko Juurikkalaa. Kasvatusohjelma 1200 > 800 > 400 kuulostaa suunnilleen oikealta. Vai mitä Visakallo suosittelisi?

Näitä kasvatusohjelmia on jo aiemminkin käsitelty, mutta kertaus näyttää olevan tarpeen. Siinä olen jeesin kanssa samoilla linjoilla, että puun käyttötarkoitus sanelee kuinka isoksi se kannattaa kasvattaa. Tavoitteena olisi sellainen tiheys, että kasvupaikan puuntuotoskyky tulee hyvin käytetyksi, tavara valmistuu kohtuullisessa ajassa ja on halutunlaista. Ei ylimääräistä tiheyttä kannata pitää koivikossa eikä haavikossakaan, jos haluaa kasvattaa tukkia mahdollisimman paljon.

Näyttää siltä että metsänhoitosuositusten tarkistaminen olisi paikallaan. Siellä suositellaan edelleen raudukselle istutustiheydeksi 1600 tainta, lehtikuuselle 1300 tainta ja haavalle 1200 – 2000 tainta. Haavan alhaisempi tiheys tähtää kuidun kasvatukseen ilman harvennuksia.

Ok, kiitos Visakallolle.

Tulepa Jesse katsomaan niitä ”vajaatuottoisia koivikoita”!