Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 556)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • Rukopiikki

    Niihin on kuitenkin sata muutakin komeaa vaihtoehtoa puulajeista mitä valita. Linnunsilmävaahtera on hyvin samanlaista kuin visakoivu ja sille suora kilpailija. Ruotsissa visakoivun kasvatus tuntuu olevan kovasti pinnalla vieläkin.

    majure

    Ajoin ohi rautalammilla sahalan harvennetuista koivikoista. Koivut oli sen kokoista, että yleensä tuollaiset koivut kaadetaan nurin raivaussahalla. Kuusen taimikossa koivut on tuon kokoisia, kun ne poistetaan sieltä raivaussahalla. Joistakin koivusta yksi kuitu tai ei sitäkään.

    Koivut istutettu suolle, ei paras paikka rauduskoivulle. Kuusta olisin itse laittanut rehevälle suolle. Jokainen saa tehdä tavalleen ja kokeilla uutta.

    Visakallo

    Puulajivaihtoehtoja on toki runsaasti, mutta visakoivu on pärjännyt siinä kisassa ihan kohtuullisesti. Saksaan olen kaiken sorvivisan myynyt. Osavisa on jäänyt Suomen markkinoille.

    Puuki

    Äärimmäisen harvaan pellon reunaan istutetut koivut eivät tunnu kasvavan sen nopeammin kuin normaalissa metsätiheydessä.

    Hyvin harvassa ei metsäpuita kannatakaan kasvattaa.  N. 1000 kpl/ha tai sitä suuremmat taimien normaalit kasvatustiheydet ei vielä vaikuta pituuskasvuun juuri mitään.  Hyvin harvassa asennossa puista tulee paksuja , lyhyitä ja oksikkaita.

    Veli-Jussi Jalkanen

    Tässä on keskustelun aloittaja Veli-Jussi Jalkanen.
    Harjoitan monin tavoin järkevää, tieteeseen ja vankkaan kokemukselliseen tietoon perustuvaa ja pyrkivää metsätaloutta, jossa valtapuiden kasvuolosuhteet pyritään optimoimaan maan vesitalouden, ravinteikkuuden, lämpimyyden ja happipitoisuuden osalta sekä turvaamaan järkevillä harvennuksilla puiden latvuksille stressaamaton (puiden oksat eivät kosketa toisiaan) kasvutila.
    Tähän sisältyy myös helposti minimitekijäksi muodostuva rungon keskipaikkeille tulevan valon määrä, joka on keskeinen tekijä yhteyttämisen tehokkuudessa ja karsiutumisen etenemisessä.
    Yllättävä ja uusi havainto on, että runkopuun ja tukin kasvatuksessa tarvitaan totuttua huomattavasti väljempi metsikkö erityisesti varttuneilla puilla, jos halutaan päätehakkuussa kannattava 50 – 70 cm rkl ja 4-5 tukin runkopuu.
    En seuraa, eikä minua kiinnosta tavanomaisuus tai perinteet, vaan koetan opetella, kehittää ja toteuttaa puun kasvatustani pelkästään järkiperusteilla.
    Lue lisää metsäartikkeleitani sivulla http://www.vessi.eu.

    A.Jalkanen

    Kiitos Vessi täsmennyksistä. Myös ostajan on oltava ei-perinteinen, kun puhutaan noin isoista läpimitoista. Kuitenkin hyödyksi olisi laskettava se, että harvempana kasvattamalla metsien kasvua saataisiin pidettyä korkeammalla tasolla vanhemmissa ikäluokissa kuin nykyisin. Samalla olisi varottava liian harvana kasvattamista. Siinäpä pähkäiltävää metsänhoidon suositusten ja metsälain laatijoille.

    Panu

    Nuo ovat sellaisia 2-4 motin puita. Jos puut ovat keskimäärin 3m3 ja niitä on hehtaarilla 200 niin siinä on mukavat 600m3. Tuolla tiheydellä seuraava jakso puskee pohjalta väistämättä ellei sitä pidetä raivaussahalla tiukasti poissa. Joten uudistamistakaan ei ainakaan aina tarvita. Kuusella en lähtisi yrittämään kirjanpainajariskin takia ja muutenkin kuusen runko palaa puhki auringinpaisteessa. Tai sitten myrsky kaataa harvan kuusikon.

    Gla

    Miten saa kaadettua 3 m3 puun kuusikkoon?

    Panu

    Ajourille kai pitää yrittää kaataa, ei ole helppoa ja voi vaikuttaa päätehakkuusta saatavaan hintaan.

    mehtäukko

    ”Miten saa kaadettua 3 m3 puun kuusikkoon?” Gla:n kysymykseen, niin kyllä se motolla kaatuu, mutta siinä rytäkässä ja käsitellessä saa sanoa kuusikolle hyvästit.

    Mehtäukko on aikoinaan hankkinut JJuurikkalan 500 mottia -opuksen. Ne menettelyt ja loistavat opit ovat olleet hyvin pitkälle käytänteinä. Siinä kerrotaan viljelyrauduskoivikosta…taimikonhoito tulee tehdä 10v. iässä, seuraava 14-17 vuotiaana n. 1100 runkoon /ha. Eh kun pituus on n. 10-13m 700-800 runkoon /ha. Tällöin poistettavat puut ovat n. 100L /r. Toinen ja viimeinen harvennus 16-18 metrissä, jolloin 400-500 parasta puuta jää ha:lle.

    Ja kyllä toimii!

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 556)