Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 556)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • A.Jalkanen

    Paljonko Sahalan koivikon tiheys on nyt?

    Rukopiikki

    Koivun risteymistä puhutaan. Asiasta on kuitenkin vaikea löytää tutkittua tietoa. Yleensä hies ja raudus on helppo erottaa toisistaan mutta joskus tulee eteen yksilöitä joista on todella vaikea sanoa kumpi tämä on.

    Visakallo

    Tomperi: ”Oletteko Visakallio erehtyneet kasvattamaan visa koivua. Lähes kaikki visakoivikot joihin olen törmännyt ovat olleet enemmän tai vähemmän epäonnistuneita.”

    Visakoivuja on meillä kasvatettu jo kahden omistajasukupolven ajan 50-luvun lopulta alkaen. Painotan sanaa kasvatettu, eli niitä on myös hoidettu raivaten,  pystykarsien, harventaen ja uudistaen. Ensimmäinen suurempi myyntierä lähti Saksaan 90-luvun laman aikaan, seuraavat 2000-luvun puolella. Tällä hetkellä on tulossa harvennusvaiheeseen pari hehtaaria uudemman sukupolven kloonivisaa. Visakoivu on ollut ihan mukava ja mielenkiintoinen osa metsätalouttamme.

    Reima Muristo

    Visakoivu on yliarvostettu risu josta tehdään lähinnä turisti rihkamaa, aivan kuten poron sarvi. Kummassakaan ei ole laajempaa kaupallista potentiaalia.

    jees h-valta

    Kumma ristiriita noissa koivun kasvatuksen arkitodellisuuden ja mielipiteiden enemmistön suhteen on. Jos koivu kasvaa tiheässä kuusikossa sen laatu on erinomainen ja kasvu tukkipuuksi kilvassa kuusen kanssa aivan kelpo suoritus. Kun nyt puhutaan ettei oksat saa koskettaa toisen koivun oksia niin onhan tässä ristiriita. Minusta harvassa kasvava koivu jää oksaiseksi ja laatu kärsii. Mitä olen nyt kaatanut manutyönä tällaisia rauruskoivuja entisellä peltopohjalla niin isot oksat ovat useat myös lahovikaisia eli vievät lahoa puun runkoon. Hyvin nuorena karsiintunut metsässä kasvanut raurus ei mielestäni näin huononna laatuaan. Lisäbonuksena myös erittäin terve runko alusta latvaan. Ei mitään ruskon toukkien käytäviä. Ja Sahalan turveperäisen oloiseen maahan en koivua olisi istuttanut ja kuusikin näyttää kovin huonovointiselta tuossa pohjassa.

    Rane

    ” aivan kuten poron sarvi.”

    Gruppan suorittamien laamittaisten kokeiden perusteella voi sanoa että ei tehoa?

    jees h-valta

    Täällä onkin näköjään tärkeämpää Ranen ja kevytnikkien välinen lässy kuin keskustelu koivun kasvatuksesta. A.J:kin esitti kysymyksen.

    A.Jalkanen

    Kiitos jees palautuksesta asiaan. Katsoin uudelleen Mikon videon ja siinä sanottiin, että koivikko on nyt tiheydessä 600, eli melko harvana. Itse ehkä olisin tehnyt hiukan varovaisemman harvennuksen (jotta olisi särkymävaraa jos lumituhoja tulee) eli systeemillä ”puolet pois” 1600 > 800 > 400. Videolla sanotaan myös, että alle syntyvät kuuset harvennetaan suoraan loppukasvatusasentoon 600 runkoon. Kannattavuus on varmaan ihan hyvää tasoa, kun 70 vuodessa saadaan kaksi tukkisatoa, ensin koivua ja sitten kuusta.

    Rukopiikki

    Pari kertaa on tullut vanhassa metsässä sahatessa vastaan luonnon visakoivu. Se on kyllä aika harvinainen. Visakoivua viljeltiin paikoin paljon 1990-luvulla ja vuosituhannen alussa. Oli muotivillitys. Osaa näkyy hyvin hoidettukin. Osa täysin herran hallussa.

    Visakallo

    Reima tuolla edellä toi esiin tietämättömyytensä visakoivun päämarkkinoista. Kertomansa ”turistirihkama” edustaa vain hyvin pientä osaa visakoivun käytöstä. Kansainvälinen päämarkkina on sorvatusta visaviilusta tehdyt sisustukset ja kalusteet.  Mm. keittiöiden, kylpyhuoneiden, huvijahtien ja arvoautojen sisustukset ja kalusteet ovat visakoivun käyttökohteita.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 556)