Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 556)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • Visakallo

    Rauhoituhan nyt vähän Jesse! Olen ottanut mallini kymmenien vuosien aikana monilta eri tahoilta, ei nyt ollut kysymys vain Sahalasta. Yksi hyvä yhteistyökumppani oli aikoinaan esim. Metsänjalostussäätiö. Sinunkin olisi ollut hyvä käydä palstalaisten kesäretkillä, niin et tahattomasti alentaisi itseäsi kevytnimimerkkien tasolle. Tapaamisissa näkee ja oppii arvostamaan myös toisten tekemisiä ja näkemyksiä. Jos haluat Jesse joskus tulla katsomaan mm. koivikoitani, niin Tervetuloa!

    A.Jalkanen

    Jessi, ota huomioon se että videon koivikko oli aloituksessa nykysuosituksiin verrattuna ylitiheä eli oli istutettu 1600 tainta. Nyt tehtiin hieman aikaistettu ensimmäinen harvennus, jotta saatiin latvuksille tilaa. Tästä seuraa (jos lumituhoilta vältytään) hurja kasvupyrähdys, joten voi olla että koivikon tukkipuun tuotos on ihan ok. Koivulla pohjapinta-alaa varmaan lain alarajan ylittävä määrä.

    Vesiensuojeluun ei voi ottaa kantaa ennen kuin näkee maastossa miten vesiensuojelurakenteet ojissa on toteutettu. Tuolla alueella oli ennen paha pistekuormittaja Savon Taimenen kalanviljelylaitos.

    Puuki

    Ra-koivulla ensiharvennuksen jälkeinen suositusten mukainen min. PPA voi olla jopa alle 8.  Lakirajan alitus olisi n. 60 % siitä eli todella harveikoksi hakkuuta.  Ei mene vielä 600 kpl/ha tiheydellä lähellekään sitä.

    Tomperi

    Puuki, eikös tuon ”Ha-kasvun mahdollinen heikkeneminen harvemmalla istutustiheydellä kompensoituu korjuun aikaistumisessa.”  tuon asian laita ole niin sanotusti toisinpäin?  Tarkoitan että eikö harvemmalla istutustiheydellä päädytä siihen että puut voidaan harvennuhakata merkittävästi myöhemmin jollonka puut ovat isompia ja kertymä suurempi maksuhalukkuus ja kannattavuus aivan eri luokkaa kuin näissä niiin sanotuissa räipiköisssä?

    Puuki

    Voidaan harventaa myöhemmin mutta myös aikasemmin puiden koon mukaan.  Saman saa nyt eh-koivikosta kantohintana kuin muiltakin harvennuksilta.                                 Kok    satamahinta liki 110 € joten halvalla menee pystystä kotimaassa.

    Metsäkupsa

    Loppu hakkuu kyllä uskoakseni aikaistuu, kun väljemmin kasvavat. Ensiharvennus taasen lykkääntyy harvemmassa kasvatusmallissa kyllä, valinnan varaa jää vähemmän, saanto järeämpää kyllä.

    jees h-valta

    Minä olen kyllä istuttanut rauruksen aivan samaan 1600/ha ja aion ottaa ensiharvennukselta jo jonkinlaisen tilinkin. Toki maaperä on äärettömän hyvä sille ja vielä leppeä ison järven tausta takana. Minusta ei voida puhua ylitiheästä istutuksesta. Kun sillä ei ole muuta merkitystä kuin että varhaisperkaus ja ensiharvennus pitää tehdä ajallaan. Tuo Sahalan koivikko vain on järkyttävän harva nyt. Kun sitä (ennen koivikkoa) hakkun jälkeistä solaa katselee on kyllä säästöpuut säästyneet rahana omistajan taskuun. Jos lähdetään noita ihannoimaan pitäisi asiat selvittää laidasta laitaan eikä vain keskittyä omakehun levitykseen.

    Visakallo

    Koivu on siinä mielessä hyvin helppo kasvatettava, ettei siinä tarvitse laskea kasvatusvuosia. Riittää kun käy tarkistamassa, alkaako latvukset tavata toisiinsa. Jos tapaavat, ei kannata aikailla yhtään, vaan harvennetaan heti kylmästi puolet rungoista pois. Sama toistetaan kun latvukset tapaavat uudestaan toisiinsa. Tälläkin kertaa otetaan puolet pois. Ekalla kerralla saattaa tulla vain raivausrisua tai energiapuuta, sen jälkeen tulee kuitua ja hieman tukkiakin. Kolmannessa harvennuksessa tulee jo enemmän tukkia kuin kuitua. Nelikymppisenä laitetaan sitten järeä tukkikoivikko nutulleen. Tämä aikataulu toteutuu, jos vesitalous on kunnossa rauduskoivulle soveltuvalla maapohjalla eteläisessä ja keskisessä Suomessa.

    Tomperi

    Oletteko Visakallio erehtyneet kasvattamaan visa koivua. Läähes kaikki visakoivikot joihin olen törmännyt ovat olleet enemmän tai vähemmän epäonnistuneita.

    Rukopiikki

    Koivulle riittää se että oksat eivät osu yhteen. Mitenkään kovin suurta kasvun lisäystä en ole huomannut harvemmasta asennosta tulevan. Voipihan se olla että helteisellä paahteisella kelillä puolivarjo on parempi koivun kasvaa kuin täysin avoin aurinkon paiste. Äärimmäisen harvaan pellon reunaan istutetut koivut eivät tunnu kasvavan sen nopeammin kuin normaalissa metsätiheydessä.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 556)