› Keskustelut › Metsänhoito › Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 556)
1 2 3 … 12 13 14 … 54 55 56

  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Lähetetty: 3.3.2023, 18:47

    Merkitty: 

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

    Tekijä
    Veli-Jussi Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 10.3.2023, 17:57

    Luvut tilavuusyhtälöön sijoittamalla 86 l. / puu .  Kasvu% n. 5 .

    Joo, painovirhe.  laskin 5 mm lustolla. sry.  9-10 l kasvu/puu.

    Anton Chigurh 10.3.2023, 18:20

    Tuollaisen rungon kasvuvaippa on luokkaa 25 neliömetriä. Kaksikymmentäviisi (25) kertaa 0,005 on 12,5 litraa.

    A.Jalkanen 10.3.2023, 19:02

    No niin, nyt ollaan samoissa lukemissa, joita interpoloin Arvo Kettusen taulukoista. Päädyin niistä arvioon, että puun koko olisi se 1,5 m3 ja kasvuprosentti noin 1-1,5 eli 15 – 22,5 litraa. Jos ottaisi AC:n 15 litraa per 1500 litraa, arvokasvu olisi 1 %. Sain siis taulukosta suunnilleen saman arvion kuin Puuki laskemalla. Kuitenkin jos kyseinen kuusi kasvaisikin Sahalan kartanolla Vessin hellässä huomassa, sen kasvu voisi olla vielä 5 milliä ja tuotosta siis melkein 100 litraa.

    Kurki 10.3.2023, 21:52

    Männyn tilavuus = 0,45*0.4*0,4*3,14/4* 30= 1,69 m3

    Edellä käytin kerrointa 0,5 .

    Linkki: https://1plus1.fi/hyoty/puun-tilavuuden-arviointi/

    jees h-valta 11.3.2023, 06:05

    A.J:n kommentin lopussa, että Vessin hellässä huomassa. Huomasin joo, hellää on ollut. Ympäristön luonnonmukaisuus täysin turmeltu ja viivotintouhu suorastaan kuvottavaa. Lisänä vesistön turmelu alapuolisissa vesissä. Siinä on hellyyttä loppupeleissä paljonkin mutta muuttaisin sen hellän hölläksi, toteuttajien päässä.

    Visakallo 11.3.2023, 06:22

    Jesseä tuntuu nykyisin ottavan päähän milloin mikäkin asia. Aivan asiallista metsänhoitoa siellä Sahalassa on. Kerran ehdin siihen hieman tutustumaan paikan päälläkin.

    jees h-valta 11.3.2023, 06:36

    Kuten tuosta Visan kommentistakin on rivien välistä luettavissa asia on kyllä huomioitu mutta tässä yhteydessä ei taas saa puuttua mihinkään ”reuna-asiaan” kun on kyse SUUREN LUOKAN ammattilaistahosta. Kunnioitus ja kumarrus ovat vain ja ainoastaan sallittuja.

    Visakallo 11.3.2023, 06:47

    Jos katsotaan Suomen metsänhoidon historiaa, niin kyllähän siinä suuret kartanot ovat aina olleet viemässä kehitystä eteenpäin. Aivan sama on tapahtunut maatalouspuolellakin. Minä olen ainakin ollut kovin tyytyväinen, että olen saanut läheltä seurata kaikkein suurimpien omistajien metsänhoitoa. Kyllä sieltä aina löytyy sopivaa tietoa pienempiinkin ympyröihin sovellettavaksi.

    jees h-valta 11.3.2023, 07:02

    Miksi suuret eivät voisi olla esimerkillisiä myös ympäristön huomioinnissa? Noissa kuvissa Sahalassa en nähnyt mitään merkkejä siitä. Ei säästöpuita edellisistä hakkuista, ei riistatiheiköitä. Liian harvaa koivikkoa, nämä nyt ensi silmäyksellä. Tehometsätaloutta ihannoiraan ja ihmetellään mistä saadaan nämä kiukkuiset luontoihmiset kimppuumme. Olen tästä ristiriitaisuudesta aimminkin maininnut ja olenkin kovasti yrittänyt aina pehmittää omissa hakkuiden ja tehometsätalouden vaikutelmaa ympäristön ihmisten silmin katseltuna. Se ei vain olisi keneltäkään pois. Metsähallitukselta kyllä vaaditaan vaikka mitä mutta isot yksityistahot ja instanssit esim. yhteismetsät viis veisaavat edelleen vihertävien ininöistä. Väitän että pärjäävät vallan hyvin Metsähallitukselle noiden ei-toivottujen ilmakuvien masentavuudessa. Melkeinpä herää kysymys videon uudelleen katselusta että onko tosiaan kartanolla lupa rikkoa jopa metsälakia?

    jees h-valta 11.3.2023, 07:19

    Sitten seuraava mietintäni aihe. Visahan haluaa kernaasti ottaa mallia Sahalasta. Miksi? Sinähän otat jo koivun kakkosharvennuksella hirveiän kauhean tukkitilin. Sahalassa vain kuudentoista sentin sahatavaraa. Joka ei siis ole virallinen koivun latvaläpimitta vaan alamittaista riukua. Ensiharvennuksella rankaa kun olettaisin Visan tekevän jo kuitua vähintäänkin viiskytä mottia/ha. Kun katseli kuvia Sahalan koivikon ”ihmeestä” ei lopputulema tuosta harvuudesta ole kuin suojuspuuetu kuusikon jälleenrakennukselle. Tärvelee vähemmän tulevaa kuusikkoa kun koivuja on käytännössä reilusti alle suositusten. Metsäkeskus puhuisi vajaatuottoisuudesta.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 556)
1 2 3 … 12 13 14 … 54 55 56