Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 556)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Harjavallan leutoon ilmastoon voi laittaa myös tammea, saarnea tai jalavaa, jos jaksaa karsia oksia. Ehkä sekaistutus (kuusi ja jalopuut) auttaisi pitämään oksat hentoina. Kasvurytmi saattaa olla erilainen ja lehtipuu altis hirvieläinten vioituksille. Ainakin sekapuuna näitä voisi kokeilla. Samalla kohenisivat luontoarvot, eli ennallistuisi lehtokasvillisuutta.

    Rukopiikki

    Suomessahan tammea karsitaan usein kesällä kun täällä se on mahdollista. Amerikkalainen tuttavani kertoi että siellä ehdoton kielto kesäkarsinnalle kun oak wilt niminen sienitauti iskee. Se leviää kuulemma juuriakin pitkin puusta toiseen. Vähän niinkuin tammen juurikääpä. Ei onneksi vielä Euroopassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Niinpäs näkkyy… kuoriaiset (Nitidulids) viepi itiöt mukanaan tuoreisiin leikkauspintoihin joita karsinnassa syntyy.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Oak_wilt

    jees h-valta

    Kyllähän esim. tammi tuntuu kasvavan mutta kun se ei pääse kasvuun kun hirvet nyhtävät sen lehdistä paljaaksi ja se kuolee jo ihan pienenä taimena. Joku sattuma on päässyt aidan sisällä kasvuun ja on todella hyvin hybridihaavan vauhdissa pysynyt. Ja kasvattaa suoraa runkoa aivan ilman karsintaakin.

    Visakallo Visakallo

    Jänikset ovat myös erityisen mieltyneitä tammen taimiin. Ei uskoisi, miten ylös jänis voi lumihangen päältä yltää. Ei ainakaan minulla ole tammet kasvaneet juuri metriä pidempää runkopuuta ilman säännöllistä pystykarsintaa. Tammen kasvu on kohtalaita kuitupuun kokoon asti, mutta sitten tahti näyttää hidastuvan. Nyt 33 kasvukauden jälkeen ero viereisiin, samalla maapohjalla kasvaneisiin  samanikäisiin koivikoihin on suorastaan raju.

    Tomperi

    Ei kukaan kasvata Tammea sen vuoksi että kasvaisi nopeasti.

    Maaperä vaikuttaa koivun kasvuun valtavasti, esimerkkejä löytyy esimerkiksi Visuveden lähistöiltä.

    Tomperi

    Tammi voi odottaa vaikkapa kolmekymmentä vuotta että tulee sopiva hetki kasvaa pisimmät tammenvuosikasvaimet  ovat olleet puolentoista metrin luokkaa, sen jälkeen voi olla ettei useaan vuoteen lisää pituutta kerry….  ja kun puu kasvaa 300 400 vuotta vaivatta niin aika ei ole niukkuus resurssi Tammelle. Ruotsissa esimerkiksi ja keski euroopassa kuitupuukokoisen Tammen rungon halkovat neljään osaa ja käyttävät aitojen tolppa puina, kestävämpää ja myrkytyöntä kestopuuta.

    Olen istuttanut neljä Tammen tainta jotka kasvatin tammen löytö siemenistä. istutin ne mahdollisimman huonoille ksvupaikoille pisin on noin 5 metriä, kaksi kuoli pienempi on noin 40 cm ja siitä varmaankin kasvaa suurin Tammi.  Eipä  Ranskassa näkemäni  istutettu Tammimetsä, vajaat kymmenenmetriä pituutta kerryttäneenä, ollut silmiä hivelevän kaunis, tiheää oli just tuon karsiutumisen nopeuttamiseksi ja varmasti karsitaan aikanaan montakin kertaa. Oli perustettu Napoleonin perustaman metsän sijalle, iso soiden ojitusalue ollut aikoinaan.  Noin parisataa vuotta  vanhoja mäntymetsiä  oli ympärillä. Kannattaa käydä Euroopan ainoassa bambu metsässä jonka Napoleon perusti myös.

     

    Perko

    Puuki, tarkistappas laskustasi pilkunpaikka. Päässä laskien 0,5 mm paksu ja hieman alle 20 m2 pahvin tilavuus ei ihan  riitä sataan litraan..

     

    Puuki

    Puun tilavuuskaava : V = g x h x 0,5  . Kun puu kasvaa vähän pituuttakin on vuosikasvu 95 l  = Noin 100 l .

    Lisäksi mittaus on kuoren päältä eikä alta.  Mutta mitatkaa minun puolesta ihan miten ihte haluetta.  Arvometsän taulukko antaa kuitenkin väärän tuloksen hyvin kasvaneelle puulle.   32/26 on jo kuution puu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Arvometsän taulukoissa (Arvo Kettusen) tuollaiselle puulle annettiin tilavuutta 1-1,5 m3 ja kasvuprosentiksi samoin 1-1,5. Laskin siitä ja tuli vähemmän. Mitä sanoo Anton Chigurh?

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 556)