Hankintahakkaan nyt luontaista rauduskoivikkoa,jossa lähes jokaisessa on hirvituhon aiheuttama mutka tyvipölkyn alueella.Mutka vaikeuttaa puun kuoriutumista.Oletteko raakanneet jyrkempiä mutkapuita pois ?
Tuo koivun haarapuun katkasuohje on ihan yleisessä tiedossa ollut iät ja ajat. Varmaan muualla paitsi sitten Jätkän oppilaitoksessa. Poikkeus vahvistaa säännön.
Jees, kyllä tuo haarapuun ohje on itelläkin aina noin mielessä ollut. Tosin olen ollut olevinaan fiksu ja sahannut sen vinoittain juohevamman oloiseksi. Sitä en kyllä muista että olenko kuullut sen jostain vai ihan ite järkeillyt sopivaiseksi.
80-luvulla harjoittelujaksolla sahattiin n. 3 m koivukuitupuuta ja apumitta oli silloin min. 2 m. Haarapuusta n. 3 m pölkky ja haara suoraan poikki, siitä n. 3 m tai jos ei saanut niin min. 2 m:n pätkä. Hyvin kelpasi puut sellunkeittoon.
Firmakohtaisiahan ne mitat on ja ne muuttuu käyttöpaikan mukaan.
Puuki. Eipä tuossa ole vielä pientäkään vihjettä siitä, miten ja MIKSI nykyään tehdään niin kuin tehdään. Tuo katkaisutyyli ei kerro nykyohjetta eikä sen perusteluita.
en alottanu uutta keskustelua mutta jätkähä aenakii tietää ja tehny….
Mutta onko Ierikka tahi muut mehturit ollu tappi-karsinnassa. sae jiähä oekeet tyngät.sitähän koetettii sillo -70 luvulla jotta enempi ja noppeemmi puuta pinnoon. tul kokkeiltua sekkii mutta rankempi ku normi karsinta. siinä saha koko aeja käsissä, jaksaahan sitä nuorena juosta vaekka sahan kansa. no sen jäläkeen kolomen pyyhkäsyn taktiikalla mut rungon myötäsesti. ol niitä aekoja ku tul nuo motot jo sitte mitkä ei osannu kuatoo ku jätkä kuato ja moto karsi ja pätki
Kyllä nyktinen kuutiomitta on tasapuolinen. Tarkkuuskin tuntuu tarkentuneen, kun on vaakamittaus ja moton päivittäin kalibroitava mitta. Pinomitta oli suhteellisen tarkka näin jälkeenkin päin – suhteellisuus riippui mittaajasta 🙂
Aloiitin ja lopetin varsinaisen pöllin ja tukin teon sentti- ja jalkamitoilla. Senttimitta esim kaivospoilla ja kuusipölleillä alamitasta (7-8 cm) 10 cm:_iin jonka jälkeen tuli tuplaluku. Mitta oli kuoren alta (kuorittu pölli) ja karsinta EI ollut tappikarsintaa!
Tukinteko ei kyllä suosinut tekijää, koska alussa oli heti 6 ” justeerauksen vara ja sitten edelleen tuumamitalla ainespuu mitattiin latvaläpimitan (kuoren alta sekin) mukaan sylinterinä.
Kun sain pankkikirjalle tallennettuksi n. talven opiskelurahat kaupungissa menin Ukkoherran luokse pyytämään työtodistusta opiskelua varten. Ukkoherra nikotteli vähän alasta, koska hänen mukaansa olisi pitänyt jatkaa metsäalan oppilaitoksessa. Työtodiatus kumminkin tuli ja haku onnistui. Viimeisistä pöllitaapeleista tuli sitten tili, Ukkoherra oli itse käynyt laskemassa ja ”tuplia” oli löytynyt yllättävän paljon 🙂
Monena kesänä ja jopa Joululoman aikana oli töitä aina sitten tarjolla!
Meilläpäin kyllä kaivospuu tehtiin pituus jalkoina 4…12 jalkaa. Paksuudet tuumina. Taisi kaivospuun ostokin loppua jo 60 luvulla.
Kuusi paperipuu sitten metrisenä ja senttimitoin. Sitäkin joskus ostettiin 4 jalkaa ja muistaakseni jopa 3 jalkaakin pitkänä, kun meni englantiin. Oli kyllä harvinaisempaa, taisivat oppia Brititkin käyttämään metristä puuta. Sitten siirryttiin 2 metriseen ja konekuorintaan, sekin jo 60-luvulla. Moottorisahalla ei enää ”saanut” justia pituusmittaa, niin hiomotkin joutuivat katkomaan puun itse ja pätkät meni selluksi.
Sullipuu aloitettiin sitten 2 metrisenä, sai olla mäntyä ja pihkarosokuuset yms sekaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.