Keskustelut Metsänhoito Koivujen kuivat latvat

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 45)
  • Koivujen kuivat latvat

    Mikähän kirous tällä tontilla on. Olemme tänä kesänä kaataneet paljon latvasta kuivuneita koivuja.
    Nyt löysin vielä lisää tontin rajalta. Koivunmantokuoriaista ei ole, koska polttopuita tehdessä ei ole tullut vastaan kuoriaiselle tyypillisiä reikiä.
    Järven rannassa on taas paljon vanhoja koivuja joilla latva kukkii. Mistä johtuu tämä latvojen kuivuminen?
    Maastokin on ihan koivulle sopivaa. Nämä puut ovat entisen pellon reunaviivalla.

  • Perko

    Yksi ”metsänviisas” sai tuhottua kaiken -90 luvulla. Tasamaalla askaroi  metsäliiton hakkaaja ja  ajaja jyräsivät siemenpuita pois eikä ainumaistakaan tainta jäänyt edes vahingossa.  Sanoin sille ostajalle ” tää on nähty saa lähtee lätkii”, ei oo pärstäänsä näyttänyt.

    PS:

    Porras,  niin silloin parikuukautta aikaisemmin niitä taimia oli kun kävimme työnjohdonkassa, eli vanhemman herran kanssa katsomassa paikan  ja ajourat palstalle.  Lunta  oli tekoaikaan , mutta olin  tehtävällä Aasiassa enkä voinut  vahtia  ” hiton nulikka” . Jäljistä  näkyi, että oli  ristiin rastiin  jyrätty teloilla koko  taimikko.  Käveltiin sitten Metsäkeskuksen MH kanssa paikalla parin vuodenkuluttua    niin ei ainumaistakaan tainta havaittu .  Juu,    onneksi oli alle yhen ha.

    suorittava porras

    Onkohan niitä taimia oikeasti edes ollutkaan? Hakkuun toteuttajaa on helppo jälkikäteen syytellä omista strategisista virheistä. Siemenpuuhakkuut ovat hyvin harvinaisia tänä päivänä epävarman taimettumisen takia.

    Mahdettiinko ne siemenpuut edes korjata oikeaan aikaan?Kun maassa on puoli metriä lunta ja taimet vaaksan pituisia , ei taimia saa tuhottua millään opilla. Myöhemmin tehtynä jonkinasteisilta vahingoilta ei voi välttyä. Mitä isommat taimet ,sitä isompi riski.

    Vielä tuohon koivujen kuivumiseen…

    Yhteen aikaan kesäaikaisilla avohakkuilla koivut jätettiin hakkaamatta ja ne korjattiin myöhemmin ,kun kuori oli kiinni. Joillakin kohteilla koivut jäivät lopulta vähäisen määrän vuoksi pystyyn. Näiden latvat kuivahtivat lähes poikkeuksetta muutamassa vuodessa ja tintit saivat loistavia pesäpaikkoja koivujen lahotessa pystyyn. Ainakin aukkoon jätetyn koivun taru päättyy usein latvan kuivumisen seurauksena.

    Tolopainen

    Motokuskeilta ei kanata odottaa mitään järkevää toimintaa, kaikki pitää erikseen neuvoa. Minulla oli päätehakkuualueella komea pystyyn kuivunut kuusi, luulin että jättävät sen pystyy. Mitä paskaa kaadettu oli ja poljettu koneella maahan.

    Visakallo

    Mikähän siinä mahtaa olla, että joillekin osuu aina ne huonot motokuskit? Minulle ei ole osunut neljäänkymmeneen vuoteen vielä yhtään.

    mehtäukko

    ”…Yksikään motokuski ei saa tehtyä täydellistä harvennusta….Motokuskeilta ei kanata odottaa mitään järkevää toimintaa, kaikki pitää erikseen neuvoa…”

    Jos on noin vaikeaa sinänsä selkeällä metsä-alalla, voi vain arvailla muuta kompurointia ja konttaamista..!?

    Jätkä

    Jospa Visa on jo aikojen alussa hallinnut heti oikean harvennustyylin? Silloin ei äkkiä löydy tarvetta kehitellä omaa harvennusmalliaan.

    Täydellistä harvennusta ei tee kukaan, Kaikki alkaa jo siitä, kun on kaksi samanarvoista puuta, joista toinen on liikaa. Kun niistä ottaa jomman kumman, on tulos kuitenkin erilainen ehkä isollakin alueelle, kuin hänellä, joka on ottanut ensin sen toisen puun pois.

    Tulos on sitten kuitenkin erilainen ja voidaan väitellä, että toinen olisi parempi.

    Koska kaikki metsän puut ovat erilaisia, pitäisi ne edes nähdän joka puolelta, eikä siihen vielä koneen ohjaamosta pystytä.

    Toisaalta esim hakkuukoneen ollessa toiminnassa, ei edes metsänomistajan pitäisi olla kahtasataa metriä lähempänä kyttäämässä. Virheetöntä jälkeä tavoiteltaessa sivullisten ei pidä päästä katsomaan metsää hakkuun aikana.

    jees h-valta

    Minulle on kerran sattunut tavallaan huono motokuski. Ei hallinnut uuden Ponssen nosturin liikeratoja vaan kolhi harvennuksella sievoisen määrän kasvuun jääviä mäntyjä. Toki siitä korvauskin jonkinlainen tuli mutta olihan se muutaman vuoden sisään hakattava aukoksi. Siinä saatiin sitten männyn tyvitervas vauhtiin ja siinä sitten olikin pitelemistä. Tuli vähän enemmänkin aukon tekoja.

    mehtäukko

    Mielestäni tuo harvennusten puuvalinta ja ”joka puolelta näkeminen” on käytännössä sellaista että ensinnäkin uran paikka määräytyy ulottuvuuksien ja maastoesteiden sanelemana. Puiden valintaa uran reunoissa voi hieman säätää puolen ja toisen hyväksi. Uraväleissä koppiin kyllä näkyy niin riittävästi vikanaisuuksi pahimmista alkaen, alispuut, susipuut tai kasvupaikalle huonompi puulaji, että eipä siinä vaikeutta ole. Ja parhailla pelataan tiheys. Ajatus kyllä pitää pysyä työssä, eikä nettisivuilla…

    Jätkä

    Esim lenkous ei näy kuin määrätyistä suunnista katsottaessa. Siinä voi hyvinkin napata suora – saman kokoisen pois, kun vieressä oleva jäävä onkin sen verran lenko, ettei ikinä tukiksi kelpaa.

    Pastan ääliöt tosin luulevat kasvattavansa mutkaisestakin puusta laadukkaan tukin, kunhan järeyttä tulee riittävästi, mutta: ”Uskokaa huviksenne, ei se runko siinä oikene, jos ette usko, vetelen turpaan”. ( Lainattu ja muokattu kirjasta Onnellinen mies)

    mehtäukko

    Jäitä helteellä hattuun, Jätkä.

    Kun eh:ta aloitetaan vaikka 1800 rungosta ja loppupelissä jäljellä on alle 1/3, kyllä siinä vikanaisuudet seuloutuu. Jotkut höpisevät koivikon loppukasvatuksen 2 sadasta…!

    Ja kun kuitenkin niitäkin vikanaisiakin on jätettävä täytteeksi runkolukuun, ettei marmateta alitiheydestä. Puiden tilajako asettaa oman vaatimuksensa. Työskentelykulmakaan runkoihin ei satu samaksi eri harvennuskerroilla. Ja aiheen ”koivujen kuivan latvan” näkee ojaamosta paremmin kuin manu puun juurelta…

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 45)