Keskustelut Metsänomistus Koivuhalkojen mitat

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 36)
  • Koivuhalkojen mitat

    Halkojen viralliset mitat?
    Pituus yksi metri.
    Minkä paksuinen halkaistaan, alaraja?
    Alin sallittu ohuus?

    On unohtunut, vaikka on niitä joskus tehtykin.

  • japine

    Itä-Suomessa, mistä olen kotoisin sanottiin pilkkeeksi (tai hellapuuksi) lyhyeksi pätkittyä (25-40 cm…) kapulaa. Halko (tai uunipuu) oli uuniin sopivaksi pätkitty, ei välttämättä metrin mittainen vaan oman uunin mittojen mukainen. Meillä ”halko” oli max noin 80 cm. Jollain saattoi olla yli metrinkin. Myyntiin tehtävät halot olivat tietenkin metrisiä. Teräskaarisella pokasahalla mitattiin.

    6 m3

    Noilla koivuhaloilla on ollut varmastikin jokaisella ostajalla omat laatuvaatimuksensa.
    Nuo VR:n vaateet poimin Metsäkäsikirjasta vuodelta 1957.
    Silloin on tainnut olla vielä höyryvetureita liikenteessä?

    Se mitä -70 luvulla myyntiin tehtiin aisattiin koko pituudelta.
    Pantaa ei saanut jättää. Ostaja tarkisti tuon asian.
    Nuorimpana jouduin tekemään tuon aisaamisen ”Aatamin kylkiluulla”.

    Nuorimetsämies

    Ei tästä nyt niin montaa vuotta ole kun tein yhdelle isännälle 15mottia metristä koivua pyöreänä…. Hoiti itse halkomiset ja klapitukset eri mittoihin.. Komea oli pino. Halkaisijat oli 6-20cm Tein kyllä kiinteän pinon ettei ilmaa myyty..

    Aukusti

    Sota-aikana pilkkeitä tehtiin häkäkaasuautojen voimanlähteeksi. Sotavangit niitä ainakin tekivät. Ainakin osa työleireistä oli sijoitettu metsien keskelle kauas asutuksesta, josta ei kannattanut talviaikaan lähteä karkumatkallekaan.

    Eivätkä ne pilkkeet olleet mitään tikkuja, vaan sellaisia lyhyitä palikoita, joita oli kuivattuina autojen mukana paperisäkeissä. Niitähän piti lisätä matkan varrella siihen kaasutussäilöön, josta kaasu johdettiin moottoriin.

    Sodan jälkeen kuulin veteraanien sanovan tavallisia hellahalkoja ”patakiiloiksi”. Monille asioille oli sotaoloissa keksitty uusia nimiä. Nyt ne ovat jo unohtuneet, mutta tuo patakiila on jäänyt muistiini.

    6 m3

    Isäukko oli tehnyt sota-aikaan n. 5 cm halkaisijaltaan olevista leppärangoista 5 cm:n pätkiä häkäpönttöautojen polttoaineeksi.
    Autoilijat olivat tykänneet, leppä ei kuulemma piennyt pönttöjä.

    ensolainen evakko

    Tässä on lueskeltu mielenkiintoisa näkemyksiä, paljolti oikeita, mutta on seassa tahtoamonta hämäystäkin.

    Otetaan vähän kertausta.

    Halko metrinen halkaistu tai aisattu polttopuu.

    (nalikkahalko noin 60 cm) isoon tuvan uuniin
    Hellapuu sahattu neljäksi, joskus vain kolmeksi
    Uunipuu sahattu kolmeksi eikä halottu ihan pieniksi.

    Näille alle 1/2 metrisille paras nimitys on klapi, vaikka ei sitä nimeä Karjalassa käytettykään. Se on silti yleispätevä. Halkoja tai pilkkeitä ne eivät missään tapauksessa ole.

    Patakiila oli hyvin yleinen nimitys hellapuulle.

    Pilke oli isokokoinen hake, kuten edellisessä kerrottiin. Ei puukaasuttimessa mitään tikkuja poltettu, vaan säkkitavaraa yhtä pitkää kuin paksuakin.

    Sota-ajan ” korkeaoktaanista” saatiin kun pilkkeet hiillettiin, tulos puuhiili. Säkeissä hiiletkin kuljetettiin.

    Kyllä muuten pientä hämmästytti kun näki ensimmäiset kuorma-autot, mistä oli häkäpytyt poistettu. Lavan nurkassa se pytynpaikka saattoi olla melko pitkäänkin.

    6 m3

    Mihinkäs sitten luokitellaan niitten leivinuunien polttopuut jotka oli jopa 2 metrisiä?
    Viime kesänä viimeksi törmäsin moiseen uuniin kotimuseossa.
    Esittelijä, isäntä itse, kertoi kuinka lämmitys päivänä hevosreki ajettiin porraspieleen ja puut ladottiin uuniin.

    ensolainen evakko

    6m3

    Eivät ne olleet ainakaan pilkkeitä, haketta eikä purua. Polttopuutahan ne varmasti olivat.
    Ketjun lähtö alkoi haloista, ei pollttopuusta, joka nyt sitten myöhemmin laajeni pienempiin ja pienempiin artikkeleihin.

    Vielä siihen ihanaan aisaamiseen. Joku oli sitä mieltä, että halon päähän piti jättää pätkä kuorta käsittelemättä. Ei varmasti pitänyt.
    Se vain jätettiin. Puun pää kuivuu ensin ja myöhemminkin riittävästi.
    Jos ihminen on, etenkin kirveellä, aisannut enemmän kuin yhden halon, niin hän tietää mikä hidaste syntyy kun yritetään tehdä alusta loppuun halon mittainen kuoreton viiru. Vuoluraudalla homma on melkein sama.

    6 m3

    Höpö, höpö.
    Kuka kirveellä on aisannut, kyllä siihen käytettiin ”aatamin kylkiluuta” ja kuorimapukkia.
    Aisattava metrinen halko oli helppo pyöräyttää niin että molemmat päät aisattiin päähän asti.
    Puhun ”jokusen” kuution aisauksen kokemuksella.

    Nykyään aisaan rankapuun moottorisahalla, enää ei viitsi erikseen vuolurautaa käyttää.

    ensolainen evakko

    Sahal miekii nykyisin aisaan jos on vaikasti halkeavaa puuta!

    Muinoin kirvestäkkii käytettiin!

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 36)