Voihan järkeä käyttää. Jättääkö kituvan surkean kuusen vai terhakan koivun. Kesällä tein VP oli 5m koivikko ja kuusi 80cm Mo halusi kaikki lehtipuut pois. Itse olisin tehnyt toisin.

Mestareilla on laidasta laitaan mennyt sekaisin ylispuusto ja verhopuusto.

Lisäksi on turha luulo, että täydellinen kuusikko kasvaa täydellisen koivikon alla yhtä kiivaasti, kuin esim avohakkuuakueelle istutettu rotukuusikko – ja että sen päällä kasvava koivikko kasvaa – kuin alla ei olisi mitään muuta kasvillisuutta.

Normaalisti maaperässä on rajallinen määrä eväitä ja jos ne jaetaan kahdelle eri tuottajalle, molemmat kasvavat hitaammin. Kaupantekijäisiksi ylispuu koivutukkipuiden poisto runtelee kuusikkoa ajourien välissäkin, eli sen hoitotoimenpiteen jälkeen kuusikko on vajaatuottoinen.

Kun kasvisolut pudonneissakin lehdissä rakentuvat edelleen hiilihydraateista ym. niin ne ovat ravintoa hajottajaeliöille, jotka vapauttavat ne jälleen maaperään. ”Maasta sinä olet tullut” jne.

Sekametsän tuotos voi olla suurempi kuin yhden puulajin monokulttuurin tuotos – johtuen mm. valon lisääntymisestä kullekin kuusiyksilölle, nopeammasta ravinnekierrosta ja juuristojen erilaisesta sijoittumisesta (kuusella pintajuuret, männyllä ja koivulla syvemmät). Vaikka sekametsässä voi olla hitusen enemmän jaettavaa, kasvatustiheyttä ei silti kannata lisätä, vaan jokainen puu pitää kasvattaa riittävän suureksi taloudellisesti korjattavaksi.

Jätkän mainitsemat korjuun ongelmat ovat varmasti todelliset ja heikentävät kuusialikasvoksen kannattavuutta. Myös jatkuvan kasvatuksen.

….ja varjossa kasvavien taimien/puiden ravinteiden saantia rajoittaa kilpailusssa huonommin kehittynyt juuristo. Etukasvuinen puu kuppaa ravinteet laajempien juuriensa ansiosta ja hyödyntää ravinteet suuremman lehtivihreämääränsä avulla. Ongelma korostuu ,jos puut kasvavat liian lähellä toisiaan. Varapuita ei tarvita. Ne on huomioitu jo tiheysuosituksia määriteltäessä.