Keskustelut Metsänhoito Koivikon kasvatus

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 42)
  • Koivikon kasvatus

    Mites raadin koivunkasvatus? Meillä seuraavanlainen toiminta:

    istutus kesäkoivun taimilla, yleensä riittää yksi  taimikon raivaus, istutustiheys 1600.

    Ensiharvennus noin 12-15v iässä 700 punkt tiheyteen, toinen  harvennus 20v -25 v. Parannamme koivun kasvatuksen kannattavuutta myymällä kuidut klapeina, onnistuu uudellamaalla hyvin kuin on paljon  asiakkaita.

    Päätehakkuu noin 30-35v iässä.

     

     

  • Gla

    Moniko oikeasti suunnittelee jo istutusvaiheessa ajourien paikat ja merkkaa ne muokkauskoneelle ja istutusporukalle?

    Panu

    Koivutukin hinta on huono eikä laatutyvestäkään enää makseta kuin ennen. En silti tällä perusteella täysin tyrmäisi koivun isututusta jos vaan hirvituhot saa pidettyä kurissa, koska hintasuhde voi 30-50v kuluttua olla aivan toinen. En oikein ymmärrä miksi koivua sahataan niin vähän, varsinkin kun havusahatavaa syytetään höttöisyydestä nykyään.

    Itse istutan koivua vain silloin kun laho% päätehakkuulla alkaa olemaan yli 5%, jos vaan maapohja koivulle sopii. Jos ei sovi niin pitää tyytyä sekametsään.

    Ajouria en ole ikinä suunnitellut uudistusvaiheessa mutta idea on hyvä.

    metsänkasvattaja

    viime aikoina  on  useita  kattoja  luhistunut  lumen painosta. taitaa  tuo  puun  ”höttöisyys ”  näkyä  jo  siellä . ennen  osasivat  tehdä  jopa  suotallit kestämään lumen painoa  kun  puu  oli paremman laatuista.

    sikari

    Jonkun täytyy vaan olla uranuurtaja.

    Gla

    Romahduksissa on kyse suunnittelu- tai rakennusvirheestä. Teräsrakenteitakin on romahtanut, muttei kukaan ole vielä keksinyt väittää nykyterästä höttöiseksi.

    Uranuurtaja noissa ajourajutuissa voi olla. Se eli kokemuksen puute täytyy ottaa huomioon, kun menetelmän eduista puhutaan.

    Sulli

    Pääurat on jo jonkin aikaa tullut jätetyksi muokkauksen ja istutuksen ulkopuolelle, mutta sen pitemmälle ei ole uskaltanut mennä.

    Ola_Pallonivel

    Tikutan ajouran aukon läpi, ettei sitä muokata. Pidän sen myös raivaamalla vesakosta puhtaana. Helppo kulkea kuvioilta toiselle, kun ei tarvitse aukkoa kiertää. 3-4m ajoura usean hehtaarin läpi on jo sen verran pinta-alaa, että jää taimia yli.

    Tomperi

    Eukaviljelmillä jätetään viljelemättä ajourat. Toimisi  hyvin Suomessakin. Eikä ole kovin vaikea laskea kustannussäästöä joka aikaan saadaan siten tekemällä. Eiväthän suoojitusten ojatkaan vähennä puuston kasvua tai vaikuta hiilinieluu millään tavalla, eihän?

     

    Puuki

    Harvennusmetsien ajourien jättämisestä etukäteen viljelemättä oli juttua ainakin jo > 10 vuotta sitten. Mutta ei ole tainnut kovin moni käytännössä sitä harrastaa vielä (?).  Kokoojaurat olen itsekin jättänyt yleensä istuttamatta/kylvämättä , muita mahdollisia ajouria en ole jättänyt.  Mutta istutustiheyttä olen harventanut, jos on ollut aihetta odottaa luont. uudistamisen lisää .

    Koivutukki saattaa taas joskus olla kysytty puutavaralaji myös Suomessa. Vanerin valmistuksen siirto muille maille (ja sen tuonti)  on vähentänyt vaneritukin kysyntää.  Sen lisäksi koivu on keräiltävissä sekapuustoista , jos sitä parempaa sahatukkilaatua haetaan.

    Turvemaiden ojitukset vähentää kok. päästöjä useimmissa tapauksissa koska puuston kasvu lisääntyy ja metaanin haihtuminen vähenee.

    A.Jalkanen

    Kunnostusojitusten vaikutus riippuu lähtötilanteesta. Nykyisin uudisojituksia ei enää tehdä ja kunnostusojitustakin harkitaan vain sellaiseen kohteeseen jossa puut kasvavat vähintään kohtalaisesti, mutta puiden haihdutus ei riitä pitämään pohjaveden pintaa enää riittävän alhaalla (30 – 40 cm syvyydessä maan pinnasta laskien).

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 42)