Mestarit ja muut ammattimiehet, kertokaas millaisia hehtaarikohtaisia kuutio- ja euromääriä olette saaneet puhtaista koivikoistanne? Ensiharvennus, kakkosharvennus vai päätehakkuu? Onko kyseessä ollut hies- vai rauduskoivu? Millainen kasvupaikka?
Entäpä kokemuksia ja näkemyksiä hieskoivikoista? Huhujen mukaan joillakin epäonnisilla sellaisiakin. Muistan jonkun tutkimuksen, jossa mainittiin hieksen ja rauduksen tuottopotentiaalieron olevan yleistä käsitystä pienempi. Hies ei ilmeisesti yhtä voimakkaasti hyödy harvennuksista.
Tosiaankin taitaa se kasvuero olla hieksellä ja rauduksella aika pieni, mutta tuotto ero rahassa on huima. Hieksen tukkiprosentti kun kai jää hyvin alhaiseksi teki mitä teki. Ja kuituahan ei kannata kasvattaa.
Tuo kasvuero kai menee ihan nollaan sellaisilla mailla joilla ei luonnostaan kasva raudusta. Sellaisella alueella istutetunkin rauduksen jasvu on huono ja runkomuoto kuin hieksellä.
Metsähallituksella oli suuren metsäpalon läpikäyneillä alueilla aikanaan kylvetty koko alue. Männyn ja kuusen siemenillä. hiema kumpuilevassa maastossa oli notkoihin kaivettu aikoinaan ojat ja ne oli hieskoivu vallannut täysin.
Vesureilla oli taimikonhoito tehty – myös noihin koivikoihin.
Kyllä oli rajua ollut hieksen kasvu. Ensiharvennuksella koivukuitukasat olivat noin kolme – neljä kertaa isompia, kuin ylempänä männikössä.
Niihin koivikoiden alle istutettiin siinä vaiheessa kuusen taimet, eili viiden – kymmenen vuoden kuluttua verhopuiden poisto.
Kyllä kuidun kasvatuksessa hieskoivu olisi aika hyvä puulaji, koska sitä ei tarvitsisi koskaan uudistaa viljelemällä. Nuorena kasvaa yhtä lujaa, kuin jalostamaton rauduskoivu, mutta ei ole kranttu vetisyydellekään.
Olen niitä epäonnisia,joka on pääsyt uudistamaan hakamaiden hiekoivikoita.Eräässäkin tilakaupassa tuli satavuotiasta hieskoivikkoa,ei tili hääppönen ollut.Oli oikein koivikostani kuva aikanaan suurimman metsäfirman lehdessä ja kuvassa näkyi sinisellä maalilla merkattuja erikoistyviä.Nuppikuormaan erikoistyvet mahtuivat,koivupropsia kylläkin tuli toistatuhatta kuutiota.Raudus pukkaa omt maalla julmetusti puuta,hieskoivukin aluksi pukkaa,mutta hiipuu ennen tukkipaksuutta vaatimattomaksi raudukseen nähden.Hirvikin mieluiten jalostaa raudusta.Harvensin kerran rantahieskoivikon,ei kasvu oikeastaan piristynyt,mutta tulipa alle sen harvennuksen jälkeen ajan mittaan hyvä kuusen taimikko alle.
Eero puhuu asiaa. Metsän tuotto lasketaan koko kiertoajasta. Eeron esimerkissä yht. 460 mottia, josta tukkia 260 mottia. Kiertoaika 40 vuotta. Yht: 15 700 euroa.
Kuusella vastaavat luvut:
600 mottia, josta tukkia 450 mottia. Kiertoaika 60 vuotta. Yht: 34 000 euroa.
Lukuja voi vääntää moneen suuntaan, mutta perusasetelma säilyy silti. Maapohjat ja hoito samaa tasoa.
Koivukiinto (kuitupuu) tuottaa tällä hetkellä selluksi jalostettuna 300 €uroa. Vielä tuotolla 150 €uroa/kiinto sellufirman voitto oli enemmän kuin kohtuullinen. Tuosta jalostusarvosta johdettuna kohtuullinen kantohinta olisi suhdanteista vähän riippuen 50-100 €uroa/kiinto.
50 prosentin veroasteella yhteiskunta hyötyy jokaisesta selluksi jalostetusta koivukiinnosta 75-150 €uroa. Puuntuottaja tuntee tässä tilanteessa itsensä vähintään joulupukiksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.