Mestarit ja muut ammattimiehet, kertokaas millaisia hehtaarikohtaisia kuutio- ja euromääriä olette saaneet puhtaista koivikoistanne? Ensiharvennus, kakkosharvennus vai päätehakkuu? Onko kyseessä ollut hies- vai rauduskoivu? Millainen kasvupaikka?
Koivutukin tarve ja saatavuus ei kohtaa – logistiikkaongelma. Isot firmat ostaa pääasiassa ulkomailta eikä niiltä liikene puuta pidemmälle jalostaville . Kantohinta lähempänä kuitupuun hintaa kuin tukin hintaa ei juuri houkuttele ketään myymäänkään erikseen vaikka raaka-aine käytetäänkin tavallista arvokkaampaan lopputuotteeseen.
N. 100 € /kuutio olisi sopiva hinta koivun suorille ja oksattomille tyvitukeille. Ei niitä viitsi 35 €:lla kellekään myydä, jos vähänkään isompi erä on kyseessä.
Viimenen puukauppa niin koivutukki alkoi 20cm, joo eipä monta tukkia tullu hinta 38e motti, päätehakkuu keskisuomi. Ostavat nyt kyllä koivua, tukkiakin mutta hinta on kyllä surkea.
4,5 ha 80 v. koivikon päätehakkuu on minun kohdalle osunut mittavin koivuleimikko. Vuosituhannen vaihteessa metsurit teki ja enimmäkseen sieltä vaneritukkia lähti. Ja omakotitalon polttopuut moneksi talveksi, kun apteeraus oli tarkkaa ja lumppeja tekivät.
Jos hyvästä koivikon avohakkuuleimikosta Etelä-Suomessa lähtee se 300 kuutiota hehtaarilla, vastaavasta kuusikosta tulee 600 kuutiota. Koivikon lyhyellä kiertoajalla leveillään, mutta parikymmentä vuotta lisää kiertoaikaan ja kuusikosta samalla huippupohjalla on hakattavissa puolta enempi puuta. Ja enimmäkseen tukkia – koivulla tukkiprosentti tahtoo jäädä poikkeuksetta alemmas. Omalla kohdalla maksimi sekapuukoivulla on reilut 70.
Ensiharvennuksella koivukuidun hinta on keskimäärin samaa luokkaa havukuitupuun kanssa (suurin osa tulee sekapuuna) – vaan kun se koivikko on harvennettava jo 12 metrin pituusvaiheessa, jos pystyynjäävien runkojen toivotaan järeytyvän kunnolla – kertymä ja rungon keskikoko jää pieneksi ja sitä myötä kantohinta on pieni.
Oikein hyvällä kasvupaikalla, rajusti aiemmin harvennetuissa koivikoissa voi kakkosharvennuksella tulla jo vaneritukkia. Kuusitukkia tulisi moninkertainen määrä.
Kauppaneuvotteluissa taistelet sitten harvennuskoivikon kanssa siitä, otetaanko tukki 20 vai 18 senttiin sillä välin, kun naapurin isäntä pyörittelee peukaloitaan myytyään kuusikon, missä tukin minimilatvaläpimitta on 16 cm.
Toisaalla olet onnistunut kasvattamaan kuusikon seassa laatukoivuja tilan kulmalla puolen hehtaarin alalla ja ryhdyt etsimään niille ostajaa. Itä-Suomessakin voi mennä viisi vuotta, ettei paikallisesti tyvikoivulle ole markkinoita. Ja kun lopulta ostajan löydät, löytyy niitä kuusikon seassa kasvaneita tyvikoivuja kolmannes niistä sadasta hehtaarilla kasvaneesta rungosta, ja nimenomaan niiden tyvet, eli ehkä kymmenen kuutiometriä, ts. puoli nuppikuormaa.
Että kannattaako koivun kasvatus? Osa meistä, kuten minä, janoan haasteita!
Jos koivusta tulee kaksi tiliä kuusen yhteen verrokkina niin eipä se 35 euroa nyt niin kummalta ongelmalta tunnu. Mielestäni kaksi kertaa 35 on 70 ja kuusella sekin tuppaa olemaan vieläkin piukassa. Saanto riippuu juuri samasta kuin kuusellakin. Kiertoajan toimista ja tuolle katkonnan pienelle erolle veikkaan huonoa menestystarinaa. Sen häviää havu eli sen latvmamittaa tullaan nostamaan kuten jo nytkin tehdään. Pitää myös muistaa että nykyinen rauduskoivu on jalostettu aivan eri puhtiin kuin kuusen paraskaan jalostusaines. Jota ei liiemmin edes ole tarjolla.
Se että Jesse on pahasti hakoteillä tuossa lehtipuukasvatuksessa. Ei parane satuja kertomalla. Koivun tukkisaanto on huono ja markkina aivan olematon verrattuna havutukkiin.
Tervetuloa Jesse katsomaan livenä koivun ja kuusen kasvatusta ja hakkuutietoja aivan rinnakkaisillakin kuvioilla. Et tunnetusti usko mitään, ennen kuin itse oikeasti näet ja koet. Kuviahan sinä et usko ollenkaan, se me jo tiedetään. Nimittelet täällä meitä toisia uskovaisiksi, mutta tuo oma uskosi, tai paremminkin uskomattomuutesi on kyllä aivan omaa luokkaansa!
On siinä koivun nopeutuneen ja samalla laadultaan paremman puun kasvatuksessa järkeä, jos löytyy puulle käyttöä ja on mahdollisuus saada puut alkuun ilman suurempia hirvieläin tuhoja.
Jos koivuleimikko, jonka kasvu on 30-35 % tavallista ra-koivikkoa parempi hakataan 20 vuotta aiemmin kuin kuusikko, niin sen tuotto on luultavasti parempi tai ainakin samalla tasolla kuusikon kanssa. 4 %:n r-korolla 20 vuodessa saatu kantohinta ehtii yli kaksinkertaistua ja uusi koivikko ehtii kasvaa jo liki ensiharvennuskuntoon.
Tulevaisuuden eri puulajien menekistä ei kellään ole tietoa, joten myös se riski on aina olemassa kasvattipa mitä puulajia tahansa.
Tulevaisuudesta ei tosiaan voi mennä takuisiin. Oliko 10-15 vuotta sitten juttua, että paperitehtaiden lakkautusten ja kuk huonon menekin takia kuusi-alat kannattaa uudistaa koivulle (ja historiasta tiedämme hirville…) .Joku työlääntyneenä toppuutteli höyräkkää, että mistäpä tiedämme minkin buumin?! Pakurikaan ei taida kaikkea ratkaista.
Havun voittokulku alkaa olla hukkaan menossa. Veli venäläinen saa orkesteriaan kuntoon kovaa vauhtia ja valtaa jo nyt hyvän kumppaninsa Kiinan markkinoita suomalaisilta. Meille jää metsäpuolelta enää koivun ja muun lehtipuun mittaamaton kehityssarka jota pohjaa myös ilmaston muutoksen aiheuttama lehtipuun parempi sietävyys.
”Tervetuloa Jesse katsomaan livenä koivun ja kuusen kasvatusta ja hakkuutietoja aivan rinnakkaisillakin kuvioilla. Et tunnetusti usko mitään, ennen kuin itse oikeasti näet ja koet. Kuviahan sinä et usko ollenkaan, se me jo tiedetään. Nimittelet täällä meitä toisia uskovaisiksi, mutta tuo oma uskosi, tai paremminkin uskomattomuutesi on kyllä aivan omaa luokkaansa!”
”Jeessiä ei voida opettaa, vaan viedä tallin taakse ja lopettaa” Juicea soveltaen!
Jeessillä on oma ”koraaninsa”, josta hän ei voi irroittautua. Täysin kehityskelvoton yksilö. On onni maallemme, ettei hän ja hänenkaltaisensa ole päässeet vaikutusvaltaisempaan asemaan. (Berneriä ja Pipilää lukuunottamatta)
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.