Keskustelut Tekniikka Koeajo – Ponsse Beaver

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 50)
  • Koeajo – Ponsse Beaver

    Merkitty: 

    Tulipahan testattua omakohtaisesti miltä hakkuukoneen ajo tuntuu..

     

     

  • Jätkä

    Ylläpitolaturiksi kutsuvat pientä laturia, joka automaattisesti pitää huolen sekä akusta, että ihan pienoisista virrankuluttajista.

    Puuki

    Harrastukset maksaa aina eikä vanhat koneet ole tarkoitettukaan vieraalle urakointiin . Sitähän se ”isäntälinjan kone” juuri tarkoittaa.

    Mitä tulee mittaustarkkuuteen , niin se on melko helposti ratkaistavissa. Muitakin mittaustapoja kuin motomitta on keksitty, jos siitä jää kiinni.

    Muutaman vuoden päästä nykyiset uudet mototkin jää vanhanaikaisiksi, kunhan jo protoina koeajetut robottikoneet tulee markkinoille.

    Jos laskee vain kannattavuutta, ei tietysti ole järkevää hankkia mitään monen kymmenen  tonnin vehjettä ellei hakattavaa ole paljon. Korjuutaksat on melko korkeita ; ne on kuitenkin nousseet suht. paljon verrattuna puun hintaan, joka on laskenut.

    Omatoimiseen e-harvennusten tekemiseen voisi olla kannattavin koneellistamisinvestointi metsäkuormaimeen asennettu karsiva giljotiinikoura, jolla kuitupuukokoisia puita voi korjata edullisesti, jos on ennestään esim. traktori ja metsäkuormain  olemassa.

     

     

    harrastelija

    Tuossa kun lukee Metsurimotokuskin ja Jätkän maalailua tämän päivän reaalisavotasta, niin ei kyllä vaikuta kovin romanttiselta ! Itse tein savottaa pienemmillä välineillä, niin joka päivä sulan kelin aikana keitin nokipannukahveet nuotiolla ja oli aikaa syödä eväät työpäivän aikana. Silti oli rahaa tehdä tarpeelliset  kauppaostokset elämistä varten – mihin tämä maailma on menossa?

    Sama tuli mieleen, kun vierailimme paikallisella sahalla. Puuta saha nielee 400 000 kuutiota vuodessa, ihmisiä on joitakin siellä ja täällä ja varsinkin näin kelirikon aikana alue on täynnä kaikenlaista törkyä, mitä tuollaisesta tuotannosta tulee. Tuli mieleen Shaplinin filmi 1930-luvulta kun koneet valtaavat maailman!

    Puhutaan metsätöiden , varsinkin konekuskien pulasta, koska metsäteollisuus käy kuumana. Peruskoulun opo kun vien 9-luokkalaiset tutustumaan tuollaiseen sahalaitokseen, niin kyllä siinä normaalinykynuorelle lukuhalut kasvaa! Tai jos ei ole lukuhalua, niin Kelalle riittää asiakkaita ja oppositiolle äänestäjiä!.

    .

    Jätkä

    Nykytekniikalla toimivat sahalaitokset eivät oikein salli tukkien pituudessa monen sentin toleranssia, vaan hylkäävät tukin, joka on ”väärän pituinen”. Taitaa olla ollut aikaisemmmin katkontatarkkuun +-3 cm, mutta siitäkin on litistetty sentti pois.

    Jos joskus olette katsoneet videoita, joissa nykyaikainen hakkuukone tekee tukkeja, niin olette ehkä huomanneet, että kaatamisen jälkeen kone livauttaa ohuen kiekon tukin tyvestä. Kone oikaisee tyven, koska aika pienen näköinen vinous aiheuttaa jo pituusmittauksessa muutaman sentin virheen, riippuen siitä, miltä puolelta runkoa pituutta mitataan.

    Myös Manuaalisessa hakkuussa olisi syytä kiinnittää huomiota katkaisupintojen suoruuteen ja esim kaatolippa tyvessä saattaa härhauttaa mittalaitteita sahalla, koska lippa on joillakin sahailijoilla useamman sentin pituinen.

    Siti metsätöissä voi jopa nokipannukahvit kiehauttaa, mutta nuotion tekeminen ja veden kiehumaan saattaminen vievät kyllä hieman turhan paljon aikaa.

    Ei ole kuitenkaan mitään mieltä jättää taukoruokailua suklaanapin varaan. Eikä pitkässä juoksussa edes hedelmän tai Jogurtin varaan, vaan jotain suolaista ja jotain makeaa, sekä juomaa pitää olla, muuten ei jaksa. Metsätyössä pitäisi kuitenkin pitää yllä sen verran liikehdintää, että kevyt hiki on iholla työtä tehdessä. Sen takia metsureilla on Taukotakki / viitta, että ei tauolla lämpö pääse laskemaan.

    Romantiikka metsätyöstä on ollut kaukana varmasti viimeiset 200 vuotta.

    Metsuri motokuski

    Jätkä: Jos joskus olette katsoneet videoita, joissa nykyaikainen hakkuukone tekee tukkeja, niin olette ehkä huomanneet, että kaatamisen jälkeen kone livauttaa ohuen kiekon tukin tyvestä. Kone oikaisee tyven, koska aika pienen näköinen vinous aiheuttaa jo pituusmittauksessa muutaman sentin virheen, riippuen siitä, miltä puolelta runkoa pituutta mitataan.

    Yleensä tyvi leikolle on kolme syytä. Sahauksessa on jäänyt hiukan juurta kiinni eli sahaus ei ole mennyt läpi. Tämä johtuu siitä että koura on saattanut olla hiukan vinossa, kuten jätkä totesi tai puulla on ollut normaalia suurempi tyvilaajentuma. Toiseksi se voi johtua siitä että vastasahaus ja katkaisusahaus eivät ole juuri kohdillaan vaan puuhun on jäämässä porras. Kolmas ehkä yleisin syy on että kouran pituusmittaus ei ole lähtenyt oikein. Puu on hypännyt kouran sisällä tai sitten on jouduttu peruuttamaan alkuun. Sahauksella samalla nollataan pituusmittaus.

    Laho-osuuden poisottaminen on sitten eri asia ja niissähän ei enää puhuta leikosta vaan kunnon pätkästä.

    Jätkä

    Aika usein näkyy tosiaan livauttavan ihan vain sellaisen tarkistaussahaksen, milloin mistäkin syystä. Siinä ei puuta hukkaan mene, ainoastaan saha kuluu ja kuluttaa.

    Tuota kouran sisällä tapahtuvaa hypähtämistä en ole itse rekisteröinyt, mutta niin se varmaan on, kun ammattimies sen sanoo.

    Puuki

    Tuosta leikon tekemisesta : Tukkipuun tyvestä on kannattavampaa (myyjän kannalta) , että tehdään  vaikka useitakin leikkoja, jos sillä saa tehtyä 3m:sen kuidun sijaan tukin vaikka edes 1,5 m matkalta lumppien jälkeen.

    Onko muuten kellään palstalaisilla käytössä uudehkoja giljotiinikouria joko kaivinkoneessa tai traktorin kourakuormaajassa ? Kiinnostaisi tietää kuinka tasaista leikkausjälkeä niillä saa katkaisussa. Kuitupuuksi varmaan ainakin kelpaa mutta kelpaako sahapuukäyttöön ?

    Jätkä

    Ainakin hakkuukoneiden alkuaikoina Giljotiinien katkaisujälki ei kelvannut sahoille, koska se rikkoi puun rakenteen niin, että tukin päästä tuli kuin ”maalisuti”.

    Puhuttiin useiden senttien pilallemenosta tukin molemmissa päissä. Lisäksi se vaati valtavasti tilaa puun tyvellä.

    Sirkkeliä käytettiin jossain vaiheessa ja tulipa aika suosituksi muistaaksen lokomon lanseeraama ”kartiokaatopää”, joka vaati vähemmän tilaa ja oli todella nopea. Sekään ei menestynyt.

    Kalle Kehveli

    ”Onko muuten kellään palstalaisilla käytössä uudehkoja giljotiinikouria joko kaivinkoneessa tai traktorin kourakuormaajassa ? Kiinnostaisi tietää kuinka tasaista leikkausjälkeä niillä saa katkaisussa. Kuitupuuksi varmaan ainakin kelpaa mutta kelpaako sahapuukäyttöön ?”

    Katkaisujälki on yhtäsiisti kuin sahallakin (S25R), mutta puun rakenne rikkoutuu muutaman sentin matkalta katkaisusta, kuiduksi kelpaa myyntiin. Itse sahaan näitä puita jatkuvasti omaan rakennuskäyttöön, päät pitää oikaista kuitenkin, joten ei ongelma.

     

    Puuki

    Ok. Kiitos KK tiedosta. ”Sahasulkeisilla” voi siis myös giljotiinitukeista tehdä käyttökelpoisia  myyntipuiksikin.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 50)