Monimutkaisen vanhan koneen ylläpito on yleensä melko kallista ellei itse pysty tekemään pikku remontteja. Se on ihan selvä asia . Mutta harrastukset saa tietysti maksaakin.
Siitä olen samaa mieltä, että kukaan ei ole seppä syntyessään. Harjoittelu vie oman aikansa.
Yleensä esittelyvideot ovat valittujen ammattimiesten tekemiä. Pölkkyjä tulee yhtä perää isot kasat. Ryskätyöt ovatkin yleensä urakkahommia ja sen vuoksi taksoja on polettu pirun alhaalle! Maallikolle nuo huippuun viritetyt youtuben motovideot antavat työn teosta todella väärän kuvan – se on helppoa kuin heinmän teko – ei todellakaan!
Sen ymmärrän, että satojen tuhansien koneella pitää saada tulosta, muuten ei lyö leiville! Kostanuksen savotoille kun meni ensimmäiset suomalaiset motot, niin siinä neukkulaiset katselivat ihmeissään. Hyvästä Karjalan männiköstä tulos oli jotain 500 m3 vuorossa ja yrittäjähän painoi tietysti yötä päivää! Naapurimaan ”tuntityöläiset” ihmettelivat ääneen, että mistähän rikoksesta motokuski on saanut noin kovan rangaistuksen?
Mielenkiinnolla seuraan harrastelijan konekuumeen nousua . Olet usein ilmaissut , että tekokonetta tekisi mieli vielä kokeilla omilla savotoilla . Haaveet kannattaa toteuttaa jos niihin on kohtuulliset mahdollisuudet !
Tuossa yhdessä harvennushakkuussa hakkaaja teki melkein jokaiseen jäävään puuhun pilkan 1,5m korkeudelle 10ha alalla. Siksi toivoisin vielä sellaisen elektronisen ominaisuuden näihin hakkuukoneisiin, että hakkupään syöttö pysähtyy, jos sieltä tuleva puu on menossa päin pystyssä olevaa puuta. Joka kerta, kun törmäys näyttäisi tapahtuvan, voisi valot alkaa välkkymään julmettujen äänien kanssa. Luulisi tällaisen ominaisuuden vähentävän pilkat puissa siedettäväksi metsänomistajan kestää.
Videosta:
Ainakin kahdella kameralla olisi pitänyt kuvata ja editoida sitten yhteen. Myös erillinen puhenauha, jota voi editoida kuvaan. Nyt nopeat kuvansiirrot keskustelijoiden välillä tekevät siitä amatöörimäisen. Hyvää materiaalia ja humorististä jutustelua hyvänkin videon tekoon.
Nuo tyvenlyönnit on asia, joka alotteleville kuskeille saattaa tulla kohtuu herkästi. Syöttönopeus on koneessa helposti niin suuri, että aloittelijan on vaikea tajuta sen markitystä ja ”potkun” voimaa. Varsinkin nyt, kun puu alkaa herätä, sen kuori on todella löyhässä.
Historian hämärään on jäämässä eräs mainio kone aloittelijalle ja joka kotimaisena Valmetin laitteena lienee varmasti varaosahuollon kannalta turvallinen – kone on Valmet 901. Siitä on olemassa nelipyöräisiä ja kuusipyöräisiä yksilöitä. Yhteistä näille on se, että niissä on ohjaamo nosturissa kiinni ja se kääntyy ja jopa kallistuu ohjaamon mukana. Näin ollen sillä voi työntää kouran niin, että kuski katsoo puomin tyveltä, mihin rakoon vehkeensä lykkää. Sama tietenkin poisvedettäessä, kunhan ei vetäise ohjaamoon asti.
Olen laskeskellut tuollaisen koneen hintaa: Jos esim hyvin varustetun koneen saa 20 tonnilla ja tekee siihen perusteellisen huollon / korjauksen, johon menisi toiset 20 tonnia, niin neljälläkympillä saisi melkoisen varmatoimisen metsäkoneen, jolla pääsisi ihan oikeasti tekemään ja kokeilemaan. Jos siihen vielä laittaisi kesantomurskaimen, niin noiden valtateiden varret suorastaan huutaisivat kesätyöntekijää.
Jos homma ei oikein natsaisi, koneen voisi myydä, vaikkapa pienellä tappiolla.
Luulenpa, että Tielaitos – vai Destiako se on, on joka kesä pulittanut isohkot rahat tieluiskien – jopa ojan takapuolenkin , niittomurskauksesta. Viime kesänä oli ainakin näillä kulmilla kaksi uudehkoa Ponssea, jotka parturovat niitä lähes yötä / päivää.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.