Keskustelut Metsänomistus Kodan rakentaminen -lupapolitiikka

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 46)
  • Kodan rakentaminen -lupapolitiikka

    Tervehdys.

    Jós (omaan) metsään rakentaa esimerkiksi kodan tai laavun tyyppisen rakennelman tulenteko, varusteiden kuivatus ja taukopaikaksi, niin miten mahtaa mennä lupapolitiikka kunnissa ?

    Entäs, jos tekeekin vanhan ajan tukkikämpän, jossa jo voisi yöpyäkin ?

    – Onko se jo kesämökkiä vastaava rakennus?

     

  • Jean S

    Remielle: onko alueella asemakaava?

    derHorst

    Eiköhän se kannata vaan rakentaa ja hakea lupa jälkikäteen jos tarvetta ilmenee. Tai varautua purkamaan. Vuosiahan siihen menee ennen kuin kunnassa asian huomaavat. Kevytrakenteinen rakennus on silloin jo asiansa ajanut. Tässä maassa on satoja tuhansia luvattomia rakennuksia ja hyvin toimivat.

    Remie

    Jean , ei ole kaavaa eikä suunnitetutarververakaisuakakaan tarvitse hakea.
    Rakennuskin on varastona. Rakennuvalvonnassa on jotain häiriötä , ilmeisesti jätevesiasetus on sotkenut koko järjestelmän. Olen hakenut aina toimenpideluvan eikä ongelmaa ole ollut. Näillä nurkilla saa toimenpideluvalla tehdä 18- 50 m2 rakennuksen jossa ei voi olla tulisijaa. Sauna vaikka se olisi 1neliö niin lupa tarvitaan aina oli sitten suksilla tai pyörillä. On pitänyt kysyä aurinkopuhallin lämmitteistä 50 m2 tilaa tarvitaanko lupaa. Mileipide on ettei tarvita, jopa rakennusvalvonnassa. Toinen kysymys on saunatila jossa ei ole savupiippua mutta lämmitetään kiusas kaasulla, kun kaasukiukaita on. Tämä on avoin kysymys, tarvitaanko lupa.

    Jean S

    Otetaanpas alusta.

    On siis yksi ”taloudellinen yksikkö”, joka nyt voi olla vaikka maatila tai omakotitalo tai jokin. Jostain syystä tämä taloudellinen yksikkö on koostunut kahdesta kiinteistöstä (tilasta), joista nyt toinen on ollut kapean mallinen. Olet tilannut Maanmittauslaitokselta tilusvaihdon, jossa aluetta on siirretty lihavammasta kiinteistöstä laihempaan ja päin vastoin niin, että olet saanut näistä paremman muotoiset (en ymmärrä, että miksi, mutta väliäkös sillä). Tilusvaihdossa siirrettiin vain maata tilasta toiseen, ja rakennukset pysyivät paikoillaan eivätkä olleet mukana vaihdettavassa alueessa. Toisella kiinteistöllä on rintamamiestalo, johon on tehty laajennos 1980-luvulla. Tämän rakennuksen osat ovat nyt erikseen kahdella eri kiinteistöllä, vaikka ovatkin samalla kiinteistöllä, ja jossain on vielä kaksi rakennusta lisää?

    (Mitääh?)

     

    ”Tuo oli yksi kiinteistö mutta tein tonttijaon uudelleen että sain symmetriset maa-alat. Toinen tontti oli kapeamalta kohdalta vain 5m . No se meni ihan jees. 1000€ maksu , eikä pinta-alat muuttuneet. Rakennus säilyi samalla kiinteistöllä. Vanhaa 1950 luvulla rakennettua on laajennettu puolella 1980 luvulla. Nyt kun tonttijako tehtiin niin nuo ovat rakennukset ovat erikseen vaikka on samaa tilaa. Myös tuo koko tila josta tulee yksi rakennus. Siis kolme rakennusta ja kaksi kulkua, yksi osoite , on kahden tien vaikutusalueella. Kysymys on kaiken aikaa yhdestä pytingistä. Koitin oikaista mutta turhaan. Pitänee käydä ilmakuvan kera valvonnassa.”

    Remie

    Ei ole rintamamiestaloa vaan varasto. Ei ole kuin yksi ja ainoa aina ollut mutta tuon tontti jaon myötä on nyt niin kuin kolme rakennusta joista maksan jokaisesta erikseen kiinteisöveroa. Näin se vaan Suomessa nykyään menee ihmeellisesti. Jostain ottivat herneen nenäänsä ja laittoivat kolminkertaisen kiinteisöveron. Verotoimisto sanoi että sinun pitää hakea muutos, miten haen muutosta kun minulla on vain yksi rakennus tuolla kiinteistöllä. Muutos koskee vain jos rakennusten lukumäärä muuttuu. Minun pitäisi hakea purku lupa rakennuksiin joita ei ole. En ole urbo vaikka siltä kuulostankin.

    Jean S

    Et ole urpo, vaan sekava.

    Jos nyt mennään pykälien mukaan, niin tontteja voi olla olemassa vain asemakaava-alueella. Muualla on jotain muuta.

    Jos ollaan asemakaavan ulkopuolella, niin on tiloja.

    En nyt ymmärrä, mikä tonttijaolla tässä tarkoitetaan.

    En myöskään ymmärrä, että mitä järkeä sitä yhtä varastona olevaa rakennusta on pitää niin, että sen alla oleva maapohja on useana eri tilana? (ymmärsinkö oikein)

    Ja jos verottaja haluaa siitä kiinteistöveroa, niin onko se sitten edelleen asuinrakennuksen kirjoissa? Pitääkö sille hakea rakennuslupa tms käyttötarkoituksen muutokseen varastorakennukseksi, että vero lähtee?

    Metsäkupsa

    Itsellä verottaja teki haja-asutusalueella olevalle kahden hehtaarin tontille kolme verotettavaa tonttia.Alue on entinen maatilan pihapiiri,mistä talo palanut .Oikaisupyynön jälkeen veroa vain yhdestä ”tontista” 3000 M3.Omistan tilan maat ympäriltä,josta silloinen myyjä talouskeskuksen jätti itselleeen,myöhemmin voudilta ostin senkin.Toimitin verottajalle tiluskartat,joilla todistin tilojen aikaisemman yhteyden,jolloin verottaja  tyytyi vain saunatontin kiinteistöveroon.200 € vero muuttui  40 € veroksi.

    A.Jalkanen

    Myös virheellisten tietojen korjaaminen on tietojen muutos. Ei pitäisi tarvita muuta kuin todellisen tilanteen ilmoittaminen verottajalle. Tiloja voidaan myös yhdistää; vaatii hakemuksen, os. Maanmittauslaitos.

    Metsäkupsa

    Olen muutaman tilan yhdistänyt,160 € maksoi kappale.

    Remie

    Ei ole tontista eikä tilasta kysymys eikä asuinrakennuksesta kysymys. Korjaan Tilajako joka kulkee maanmittauslaitoken mukaan tonttijaon nimellä ja sitä he käyttävät vaikka on tilojen uudelleen muotoilusta kysymys.Tuolla tontilla on yksi rakennus josta peritään eri nimllä kolminkertainen kiinteisövero.

    Sama rakennus on Tuotantotila n:1 , talousrakennus n:2 , ja varasto n:3. Kuinka voin, tehdä oikaisun kun sellaisia ei ole.

    Kirjoitanko kaavakkeen reunaan: rakennukset n:1 ja n:2 joita ei ole koskaan ollutkaan pitää poistaa. Mitä kuvittelette kaavakkeen lukijan tekevän.

    Kuinka te toimitte viranomaisena tässä tilanteessa. Ette te voi poistaa sellaista jota ei ole.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 46)