Keskustelut Tekniikka Klapimoto

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 38)
  • Klapimoto

    Mitäs tuumitte seuraavasta: otetaan yksi halpa, mutta kohtuullisessa kunnossa oleva ajokone, tökätään kouran tilalle Naarva S 23 sykeharvesteri, karikoitten väliin lava ja sille teline 6 – 12 kpl säkkejä varten. Puidaan säkit täyteen metsässä tai pellon pientareella, kuljetetaan laanipaikalle ja haetaan uusi.

    Joko tällainen on keksitty? Toimisko käytännössä?

  • Leevi Sytky

    En osaa vastata, mutta pisteitä annoin kysyjälle. 🙂

    Kuitupuunkasvattaja

    Rukkasenjäljet pois on hyvä lähtökohta.

    Toinen hyvä lähtökohta on olemassaolevan konekapasiteetin hyödyntäminen.

    Jos joutuisin hankkimaan kaikki koneet nyt, ajattaisin puut vieraalla klapitehtaalle 3-6 m pitkänä ja klapitehtaalla vasta pätkintä, halkaisu ja säkitys. Elikkä panoksia enemmän sinne klapiin, esikuivaukseen, kuivaukseen, seulontaan, säkitykseen ja verkkosäkeissä kuivaamiseen.

    Nettivideoissa on hurjaa homma, kun moto pui ja klapittaa puut pitkin metsiä. Kuka ne klapit sieltä pientareelta kerää?

    laurihääri

    Venäläiset veti telakoneella kokorungot laaniin ja pätkivät siellä, kunnes Ponsset ym muutti systeemit.

    Polttopuusouvi kaipaa samanlaista tuuletusta ja uutta ajattelua. Rukkasenjälkiä on klapeissa liikaa. Puun myyjälle ei jää mitään, vaikka ostaja tuntee maksavansa paljon. Ja sähköön verrattuna vähän.

    Liian on kalliit nämä nykysysteemit kiinteine koneasemineen.

    Naarva kertoo myyneensä yli 200 sykeharvesteria. Varmaan niitä käytetään pääasiassa maataloustraktorin perässä, mutta ei hyvä. Renkaat eivät kestä, pohjaa ei ole suojattu, eikä kuormaajan ulottuvuus riitä, sanoo nimimerkki ”kokemusta on”.

    Karanneita, hieskoivun valtaamia taimikoita ja pellon pientareita riittää. Ensin vaan raivaussahalla poikki kaikki alle 7 senttiset ja parin vuoden päästä tuo klapimoto töihin. Silloin keskipaksuus vois olla jotain 10 – 16 cm, ja isäntäkin sais pikkusen tiliä, vaikka on säästeliäästi taimikkoaan hoitanut.

    Vois sopia jollekin metsurille ensimmäiseksi koneeksi ja kokonaisvaltaiseksi karanneen taimikon kunnostustavaksi.

    Tureikon tilalla huojuiskin pian kolmosluokalle pyrkivä metsä.

    saha1

    Kannattavuudesta en tiedä. Mitä joutuisi rahaa laittamaan noihin koneisiin?

    Tärkeintä on itselle se hinta/toimivuus. Eli jos saan klapit tehtyä vaikka 50% edullisemmalla investoinnilla yhtä helposti. Niin kaikki on omaan taskuun. Ja voin myydä edullisemmin.

    laurihääri

    Euro se tämänkin asian lopulta ratkaisee, ja kustannuksia laskee jokkainen omalta kohaltaan omalla tavallaan.

    Mutta ihan aikuisten oikeasti: olen nähnyt sellaisia laskelmia, joissa todetaan, että klapiyrittäjälle on suunnilleen sama pilkkooko oman metsänsä puita, vai ostotavaraa. Kuitupuuta sen olla pitää, ja kannattavuus riippuu puun paksuudesta. Alle kymmensenttistä ei kannata (kaupallisesti) pieniä millään systeemillä.

    Kuitupuuta hakkaa nykysysteemillä moto ja sen ajaa metsästä pois toinen kone. Siitä se sitten kuljetetaan pilkontapaikalle, pienitään ja varastoidaan.

    Jos hakkuun suorittaisikin tuo ajokone, pilkkoisi puut klapeiksi sykeharvesterilla suoraan säkkeihin ja kuljettaisi pilkesäkit laaniin säästyisi ainakin näin puusta katsoen jokunen työvaihe.

    Saattaisi siinä säästyä muutama eurokin jaettavaksi kuskin ja isännän kesken.

    LahoPökkelö

    Olisiko tehokkaampaa jos tekisi harvesterilla metsässä rangaksi/ parruksi suoraan kyytiin ja klapiksi vasta rantteella oikealla klapikoneella? Jos kiintoina lasketaan, jää klapeina kuorma puoleen sitten vielä kieli keskellä suuta tähtäät kuormaajalla klapeja säkkiin..

    topintam

    Sormia pakottaa jo pelkkä katselu kun naarvalla klapia hakkaa. Sen verta auki-kiinni vipua saa vemputtaa.

    -armoton lähikuljetusralli kokopuuna 18irto VS lavahässäkkä 6.

    200m3 erälle jo 12 kuormaa tai 34 ! siinä voi jo jälki poikineen olla, vaikka ei niin hanskoista… saatikka tolla yhden säkin ihmeellä 🙂

    Rane

    Varmasti tuo yhdistelmä jollain lailla toimisi.
    Ongelma olisi lähinnä pilkkeiden laatu.Riittäisikö giljotiinikatkaisu,karsintajälki ja sälän määrä pysyvän asiakaskunnan saamiseksi?Säkkien ongelma on hinta joka pitäisi saada perittyä asiakkaalta.

    laurihääri

    Naarvassa on ohut suora terä, joka painaa puun vastinrautaa vasten poikki. Ei se murra puuta samalla tavalla kuin vanhat, pyörivällä giljotiinilla varustetut silppukoneet.

    Käykää katsomassa ja todetkaa itse: Naarvan katkaisukohta on lähes yhtä tasainen kuin sahalla tehty. Tietysti tylsä terä pikkusen murtaa, mutta silloin puu kuivuu, syttyy ja palaa paremmin. Laatu on tottumuskysymys, ja joku saattaa pitää Naarvan puita jopa parempina.

    On niitä koristehalkojakin myytävänä. Hyvä, etteivät ole höylättyjä.

    Roskapuusta tulee roskaa ja silokoivusta siloista. Sykeharvesteri ei peruuttele oksissa eikä mutkissa.

    laurihääri

    Ongelma on sekin, että (lähes) kaikissa omakotitaloissa on kyllä uunit, mutta ei asiallisia varastotiloja polttopuille.

    Siinä ne akka ja lapset hikoilee ja kiroilee ja rukkasenjälkiäkin tulee, kun puuntoimittaja kippaa neljän kuution kuorman irtotavaraa omakotitalon etupihalle!

    Ei se enää käy, ei mitenkään. Ei Venäjälläkään enää tiiliä kippailla.

    Kyllä tuon loppukäyttäjän ongelmat on myös ratkaistava.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 38)