onko omasta metsästä tehtyjen klapien valmistuksen osuus verovapaata 125/m3 asti niin kuin on kaadon ja kuljetuksen osuus. Verottajan sivulla oli että klapien valmistuksen työn arvo on 26,50€
Vuodenvaihteen tietämissä tehty hankintasavotta voidaan jakaa kahdelle eri vuodelle, jos luovutusmittaus tapahtuu eri vuosina. Vaikka olisi vain yksi pino, jonka määrästä todetaan Joulukuussa 125 kiintoa ja viiva pinoon, ja Tammikuussa jatketaan mittausta viivasta eteenpäin , on 250 kiintoa tehty hankintyön osalta verovapaana.
”Vaikka olisi vain yksi pino, jonka määrästä todetaan Joulukuussa 125 kiintoa ja viiva pinoon, ja Tammikuussa jatketaan mittausta viivasta eteenpäin , on 250 kiintoa tehty hankintyön osalta verovapaana.”
Tällä palstalla on paljon edellä olevan kaltaisia kirjoituksia, joilla valitettavasti ei ole mitään tekemistä totuuden kanssa. Joillakin kirjoittajilla tuntuu olevan pakkomielle kirjoitella asioista, joista ei ole minkäänlaista tietämystä (mikä mahtaa olla tällainen vietti?). Jos haluaa tietää em. hankintatyön verotukseen liittyvän asian ihan aikuisten oikeesti, kannattaa lukea Jauhiaisen ”Metsäverokirja 2017” sivulta 62, miten asia verottajan kannalta ihan ”virallisesti” tulkitaan.
mettämies:”Tällä palstalla on paljon edellä olevan kaltaisia kirjoituksia, joilla valitettavasti ei ole mitään tekemistä totuuden kanssa. Joillakin kirjoittajilla tuntuu olevan pakkomielle kirjoitella asioista, joista ei ole minkäänlaista tietämystä (mikä mahtaa olla tällainen vietti?)”
Kun vuodessa saa myydä hankintapuuta 125 mottia ilman, että verottaja verottaa työn osuutta, niin kalikoita on turha heitellä pyörä puolien väliin kenenkään.
Jos halutaan pilkkua nussia, niin pinosta ensimmäisestä 125 motin erästä pitää rahat tulla sen vuoden puolella, jolle ne halutaan kirjata ja loput 125 mottia ehkä seuraavalle vuodelle, jos maksu tulee silloin.
Kantsii muistaa, että kyse on kiinnoista, eikä heittomoteista.
Tällaisella vähävaraisella pienmetsänomistajalla pärjätäkseen ei ole mitään mahdollisuutta olla väärässä missään asiassa (niinkuin silloin aikanaan niissä mäntytukkien laatuluokissa). Jos kirjoittaja on ”liikkeellä” vanhentuneilla tiedoilla, kannattaisiko jo tarkistaa oma mielipide ajantasaisten faktojen avulla? Joku minua hätäisempi lukija voi muuten jo tehdä vaikka minkälaisia johtopäätöksiä…
Kyllä hankintapuuta saa myydä enemmän kuin 125 kiintoa samana vuonna ilman, että työn osuudesta verotetaan. Tehdä ei saa. Eli edellisenä vuonna tehtyjä puita voi myydä samalla kaupalla seuraavana vuonna tehtyjen puiden kanssa. Yhteensä ei yli 250 kiintoa.
Vanhaa tietoa ja osittain väärää. Vuoden 2017 vero-oppaassa on selkeästi sanottu, että se vuosi ratkaisee, jolloin rahat on maksettu.
Myös tukkien katkonnasta kannattaisi ottaa selvää muualtakin kuin vuoden -36 almanakasta.
JOKAISELLA – Toistan – JOKAISELLA ostajalla on omat katkontaohjeet ja samoin laatuvaatimukset, jotka yleensä tulevat ns. LAATULIITTEENÄ.
jos puhutaan vain yleensä tukkien mitta- ja laatuvaatimuksista, niin silloin otetaan Metsähallituksen paperit esiin. Niissä on normaalisti sellaiset vaatimukset, että kelpaa sahalle kuin sahalle.
Tuo MaalaisSepon tulkinta on ilmeisesti paikallisen verojohtajan käytäntö, joka on ihan järkevä. Ei tuossakaan asiassa pitäisi pilkkuja nussia, mutta tiedän, että jotkut veroesittelijät ovat aika nuijia, ilmeisesti mettämiähen veljiä/siskoja.
Tutkailin vuoden 2017 vero-opasta. Siitä tosiaan saa käsityksen, että jos tekee esim tänä vuonna hankintapuuta joista tulot tulee vasta ensi vuonna, niin työn osuus merkitään tämän vuoden ilmoitukseen ja vähennetään sitten seuraavan vuoden hankintakauppatuloista. Aiheuttanee vain sekaannusta.
Omituinen ohje. Kaikki muut kulut on pakko vähentää toteutumisvuonna. Miksi hankinnan työn osuutta ei saisi vähentää toteutumisvuonna? Itse soitin alkuvuodesta verottajalle, jonka ohjeen mukaan vähensin viime vuonna tehtyjen puiden työn osuuden viime vuonna.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.