› Keskustelut › Metsänhoito › Kirje EUn metsästrategiasta

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 79)
1 2 3 … 6 7 8

  • Kirje EUn metsästrategiasta

    Lähetetty: 30.6.2021, 11:35

    Merkitty: 

    Eräät EU-maat Itävalta etunenässä ovat valmistelemassa komissiolle kirjettä EU-metsästrategiasta. Kirjeessä tiettävästi arvostellaan metsästrategia puuttumista kansalliseen päätöksentekoon ja yksipuolisuutta (tarkkaan en tiedä – uutisten varassa).

    No tähän ystävämme Krista Mikkonen ”– Se ei edusta kokonaisvaltaisesti Suomen näkemystä. Meillä on kansallisestikin tunnistettu metsien merkitys monimuotoisuuden turvaajana ja ilmastotyön edistäjänä. Senkin pitäisi näkyä.”

    Ei varmaan edustakaan – nimittäin se metsästrategia! Kun kohteena ajattelee metsästrategian, niin Mikkosen viesti pitää täysin kutinsa 🙂

    Ylen uutinen https://yle.fi/uutiset/3-12002349

    Tekijä
    isaskar keturi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • nuori isäntä 30.6.2021, 11:55

    Kannattaa käydä osallistumassa keskusteluun Ylen jutun sivulla.

    A.Jalkanen 30.6.2021, 12:16

    Kiitos linkistä! ”Tutkijahutkija” on jo osallistunut kiitettävästi keskusteluun. Samoin nimimerkillä ”35 v töissä” hyvä kommentti tuotteiden jalostusasteeseen, esimerkkejä SE:n ja UPM:n innovaatioista.

    Ite heitin tämmösen.

    Keski-Euroopan maissa ei oikein ymmärretä pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsätaloutta. Meillä metsän luontaiseen kehitykseen kuuluu avonainen vaihe: vanha luonnonmetsä uusiutuu mm. hyönteistuhon, myrskyn tai metsäpalon kautta. Sama dynamiikka saa toimia vapaasti Kanadassa ja Venäjällä, ja noissa maissa metsää tuhoutuukin miljoonia hehtaareja metsää vuodessa. Meidän pienialaiset avohakkuumme ovat noihin tuhoihin verrattuna näpertelyä. Meillä metsien uudistumisesta huolehditaan hyvin. Avovaihe mahdollistaa erilaisten kukkakasvien ja lehtipuiden uudistumisen. Siirtyminen pelkästään jatkuvapeitteiseen malliin olisi siis monimuotoisuuden kannalta kielteinen.

    Onko EU:n komissiossa ajateltu että jos avohakkuut kielletään, meidän kovasti arvostettu hiilinielumme hiipuu olemattomiin kasvun alentuessa? Ilmastonmuutoksen torjunnankin kannalta siirtyminen jatkuvapeitteiseen kasvatusmalliin olisi siis kielteinen.

    Meidän metsien nykyinen hyvä kasvu ei ole syntynyt ilmaiseksi, vaan metsänomistajien ja valtion määrätietoisin ponnistuksin, siis omistajien sijoittamin työ- ja rahapanoksin. Jos nyt kielletään hakkaaminen, jonkun on korvattava menetykset metsänomistajille. Puunmyyntitulo on tärkeä osa elämiseen tarvittavaa tuloa monelle ja moni on myös lunastanut metsät vanhemmiltaan täyteen hintaan, kuvitellen että voi jatkaa kannattavaa metsätaloutta.

    Visakallo 30.6.2021, 13:28

    Helsingin Keskuspuisto alkaa olla opetusmetsä siitä, mitä seuraa, jos metsiä ei uudisteta ajallaan, tai kuvitellaan jatkuvalla kasvatuksella korvattavan uudistaminen:

    https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008092499.html

    Panu 30.6.2021, 13:41

    Jos luottaa siihen, että kirjanpainajien toukat eivät aikuistu ja lähde liikkeelle ennen heinäkuun puoliväliä niin voi tällaisena lämpimänä kesänä pyydys muuttua lingoksi.

    Itse aiheesta sanoisin, että hyvä kun EU:n metsästategiaa kritisoidaan myös etelämpänä Euroopassa.

    A.Jalkanen 30.6.2021, 15:16

    Voisiko koronatartunnankin saaneita houkutella jollain feromoneilla kasaantumaan ja pyydystää siitä karanteeneihin…

    Timppa 30.6.2021, 15:17

    Meiköläisen kommentti:
    Tämäkin on tyypillinen metsäkeskustelu. Voimakkaimmin äänessä ovat lähes kaikkea metsätaloutta vastustavat. Paljonko he todellisuudessa tietävät? Näyttävät myös sulkevan tietoisuutensa siltä, että käyttävät päivittäin lukuisia selluun pohjautuvia kuluttajatuotteita. Tästä huolimatta selluteollisuus on heidän mielestään kaikkeen syypää.

    Todellisuudessa selluteollisuus mahdollistaa myös laatutukkien kasvatuksen. Nehän syntyvät usemaamman harvennuksen tuloksena. Pienimittaisista arvennuspuista tehdään sellua. Samoin sahateollisuuden jätepuusta. Sellu on kyllä ihmeellinen keksintö. Puuhan syntyy lähinnä auringon ilmaisenergiasta, sadevedestä ja hiilidioksidista. Sellutehtaissa osataan puuaines jokaa käyttökelpoisiin osiin, joista voidaan jatkojalostaa lähes mitä tahansa. Sivutuotteena syntyy myös sähköä.
    Suomessa siirryttiin 1950-luvulta lähtien kasvattamaan metsiä tekemällä niihin aukkoja. Syy oli yksinkertainen. Aiemmin harjoitetun jatkuvan kasvatuksen, silloin nimellä harsinta, seurauksena metsiemme kasvu oli taantunut. Nyt metsämme kasvavat yli kaksinkertaisesti. Tähän perustuu paljonti Suomen nykyinen korkea elintaso.
    Viljelymetsätalous tarjoaa lukuisia työpaikkoja myös syrjäseutujen asukkaille. Miten heidät muuten työllistettäisiin. Kalliiksi tulisi rakentaa heille uudet asunnit ja kaikki infra. Suomi jäisi paljolta asumattomaksi
    Entä se monimuotoisus? Esimerkisi Luken jatkuvan ksasvatuksen koemetsässä Lapinjärvellä kasvaa pelkkää kuusta. Tätäkö halutaan? Kyllä kaikki kasvatusmetsämme ovat paljon monimuotoisempia. Tässä suhteessa on toki vielä kehitettävää. Valopuiden”, koivun ja männyn, kasvuunlähtö onnistuu vain aukoissa. Edustamani yhteismetsä on kasvattanut jo 10 vuotta vsystemaattidsesti kuusi-mäntysekametsiä niillen sopivillam maapohjilla.
    Koko hanke on mosoittaa EU:n täydellistä tietämättömyyttä metsistämme. Surullista on lukea myös ministeri Mikkosen mielipiteitä. Kyllä keveästi heitetään menemään luonnon monimuotoisuus, syrjöseutujen asukkaiden elinmahdollisuudet kuin kansantaloutemme erös tukijalka.

    Visakallo 30.6.2021, 15:29

    Ennen tekivät kommunistit karhunpalveluksia työmiehille. Nyt vihreät tekevät saman luonnolle ja kaikille ihmisille.

    tamperelainen 30.6.2021, 16:18

    Oma tekstini YLE-keskusteluun

    Ajan hermolla
    Tänään 14:51

    Yksityismetsänomistajille pitää alka maksamaan hiilensidonta- ja luonnonhoitomaksua maataloustukien tapaan,jos Suomen metsätalous ajetaan luonnonhoidoksi.Kansantalous varmaan joutuu koville maksujen kanssaa.Mikä on cityvihreän oma hiilensidontamenetelmä?
    Aukkohakkuu on nykyaikainen metsäpalo.Aukolle tulee uusia lajeja,jotka eivät kellarikuusikossa menestyisi.Metsäkanalinnut viihtyvät,myös pääskyset ja monet muut linnut,koska aukkolla on paljon hyönteisiä.Hyvää proteiiniravintoa linnunpoikasille.Aukkojen eläimistöstä ja kasvistosta liikkuu paljon väärää tietoa.Pääasiallinen tieto cityihmiselle(joka ei ole koskaan käynyt aukoilla) hakkkuuaukoista on ,että siellä on vaikea liikkua ja näyttävät hävitykseltä.Ei paloaluekaan aina hyvältä näytä
    Gremlin
    Tänään 15:05

    @Ajan hermolla samaa mieltä. Meitä hiilinielujen omistajia ei millään tavalla hyvitetä osuudestamme maailman pelastamiseen vaan verotetaan samalla lailla kuin kovaäänisiä cityvihreitä, jotka ainoastaan kuormittavat ympäristöä.
    Siinäpä jollekin poliitikolle asia ajettavaksi
    Männynkaataja
    Tänään 14:26

    A.Jalkanen 30.6.2021, 18:00

    Tämä kommentti oli myös timanttinen, nimimerkki ”35 v Töissä” kirjoitti kello 12:56:

    EU-komissio, Vihreät ja Krista Mikkonen väittää että Suomalaisesta puusta ei tehdä tarpeeksi kehittyneitä tuotteita? Tässä muutamia esimerkkejä parilta kotimaisella puunjalostajalta:

    SE Innovaatio-ohjelmia:
    ”Pakkauksien vahvistaminen ja keventäminen mikrokuituselluloosalla (MFC) tuo säästöjä kuidun, veden ja energian kulutuksessa sekä kuljetuksissa
    Uudet pakkauskartonkilaadut, biobarrier-ratkaisut ja -kalvot kertakäyttömuovien ja pakkausmuovien korvaamiseen
    Lisäarvoa tuovat puiset rakennusvälineet ja -komponentit tukevat ympäristöystävällistä rakentamista ja tarjoavat vaihtoehtoja betonille ja teräkselle
    Biokomposiitit vähentävät fossiilisten polymeerien käyttöä muovituotteissa
    Ligniinillä voidaan korvata haitallisia fenoleja liimoissa
    Hiilimateriaalit energian varastointiin
    Älypakkaukset, jotka parantavat tuoteturvallisuutta ja vähentävät hävikkiä
    Paperipohjaiset ja kierrätettävät RFID-tunnisteet
    Toimintaa tehostavat digitalisaatioratkaisut”

    ”UPM investoi 550 miljoonaa euroa teollisen mittakaavan biojalostamoon Saksassa Leunassa.

    Biojalostamo tuottaa 100-prosenttisesti puupohjaisia biokemikaaleja, jotka mahdollistavat siirtymän fossiilisten raaka-aineiden käytöstä kestävämpiin vaihtoehtoihin useissa tuotteissa, UPM:n tiedote kertoo.

    Biojalostamo hyödyntää puuta uuden sukupolven biokemikaalien ja ligniinipohjaisten täyteaineiden valmistuksessa.

    Lisäksi biojalostamo tuottaa biomonopropyleeniglykolia ja teollisia sokereja. Biojalostamon kokonaiskapasiteetti on 220 000 tonnia vuodessa, ja sen odotetaan käynnistyvän vuoden 2022 loppuun mennessä.

    Kun biojalostamo on täydessä käynnissä ja tuotanto optimoitu, UPM arvioi sen yltävän 14 prosentin sijoitetun pääoman tuottotavoitteeseen.

    “Molekulaariset biotuotteet ovat yksi UPM:n kolmesta strategisesta kasvualueesta ja tärkeä osa yhtiön innovatiivista kehitystyötä fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseksi”, UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen sanoo.

    ”Nyt olemme luomassa biokemikaaleissa täysin uutta liiketoimintaa, jolla on merkittävät kasvumahdollisuudet.”

    Tällä hetkellä biokemikaalien tarjonta markkinoilla Pesosen mukaan on hyvin rajallista.

    ”Biomonoetyleeniglykolin sovellusalueet ovat tekstiilit, pullot, pakkaukset ja jäänestoaineet. Sitä käytetään muun muassa komposiiteissa, lääketeollisuudessa, kosmetiikassa ja pesuaineissa.

    Glykolien globaali markkina on yli 30 miljoonaa tonnia, ja sen vuotuisen kasvun odotetaan olevan noin neljä prosenttia. Nykyisin markkinoiden tarjonta perustuu käytännössä kokonaan fossiilisiin raaka-aineisiin eli öljyyn, maakaasuun ja hiileen.

    Ligniinipohjaisia uusiutuvia toiminnallisia täyteaineita käytetään erilaisissa kumituotteissa, ja ne ovat vaihtoehto hiilimustalle ja silikalle, joiden yhdistetty globaali markkina on yli 15 miljoonaa tonnia. Markkinoiden odotettu vuotuinen kasvu noin prosenttia, UPM kertoo.

    UPM sanoo uusiutuvien täyteaineiden tarjoavan ilmastovaikutusten lisäksi muitakin hyötyjä, kuten keveys ja puhtaus.

    ”Uusiutuvat raaka-aineet ja uudet teknologiat mahdollistavat huomattavan hiilijalanjäljen parannuksen verrattuna fossiilisiin raaka-aineisiin pohjautuviin tuotteisiin”, sanoo UPM Biochemicals -liiketoiminnasta vastaava johtaja Juuso Konttinen”

    Kannattasko hieman perehtyä mitä esim. Suomen metsäteollisuus tällä hetkellä tekee ennen kuin menee EU-komission juttusille?
    Jos metsien käyttöä rajoitetaan niin korvataan jo esim. Nämä tuotteet kiinalaisella muovilla ja palataan merten saastuttamiseen takaisin? Ranskan kokoinen muovilautta siellä seilaa.

    Kurki 30.6.2021, 18:25

    AJ:n kommentti YLEn uutiseen täydellinen.
    Suomen metsien kasvu ja suurempi hiilinielu tulee avohakkuiden kautta. Puuston kasvu nousee uudistettaessa, sillä maapohjien kasvukykyä saadaan nostetua ojittamalla, muokkauksella ja jalostetuilla taimilla. Lisäksi hirvien talvikanta pitäisi saada 30 000 paikkeille, ettei männyn mailla huonommin kasvavaa kuusta tarvitsisi istuttaa niille hirvien vuoksi.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 79)
1 2 3 … 6 7 8