Olenko sellaista väittänyt Jesse?
Metsänjalostussäätiön / Metlan jalostustyön tuloksia ne ovat kuten tähänkin asti ovat olleet.

Saksassa lehtipuuston osuus havupuiden seassa on huomattavasti suurempi kuin meillä, mutta hyönteis- ja tautiongelmat ovat samoja ja pahempiakin kuin meillä.
Vuodet eivät ole ilmojen suhteen veljeksiä missään päin maapalloa, ja aina joskus useiden tekijöiden yhteisvaikutus saattaa tuottaa mittaviakin metsätuhoja, mutta niiden jälkeen taas palataan normaaliin tilanteeseen.
90-luvun mäntypistiäisepidemian aikoihin monet vannoivat jo mäntyjen loppua Suomesta, mutta sekin uhkä peruuntui.
80-luvulla puolestaan happosateiden piti tappaa havumetsät, mutta ei sitäkään tapahtunut.
Ei kuole kaikki kuusetkaan Suomesta, voimme sen asian suhteen nukkua yömme aivan rauhassa.

Minulla lienee oikeus omiin päätelmiini siinä kuin muillakin.
Tosin loppupäätelmäni pohjautuu faktatietoon, sillä muutenhan sillä ei olisi kuin siinä käytettyjen sanojen paino.

Miisu kiinnitti kirjanpainaja-asiassa huomiota täsmälleen oikeaan seikkaan.
Jostain syystä siitä ei vain olla meillä paljoakaan puhuttu.
On vain julkaistu karttoja, joissa kirjanpainajien esiintyminen on ollut voimakkainta itärajan pinnassa, leviten sieltä länttä kohti.
Suojelumetsien lisäys etenkin Etelä-Suomessa on ollut myös lisäämässä kirjanpainajia läheisiin talousmetsiin.
Meillä on vaikenemisen kulttuuri voimakkaimmillaan silloin, jos aihe ei jostain syystä palvele lisääntyviä suojelupyrkimyksiä.
Tässä mielessä Suomi on enemmänkin diktatuuri kuin oikeusvaltio.

Aika kauan sitten Tampereella oli männyn tuholaisten (ytimennävertäjät) torjuntatalkoot Pispalan harjun puista. Maastoon tuotiin kuitukokoisia mäntypöllejä lumikelillä. Ne sai olla maassa niin kauan että kuntassa talvehtineet emot ehti munia pölleihin. Sitten ne vietiin tehtaalle ja kuorittiin. Nävertäjän alut tuhoutui. Kolmen vuoden päästä ei enää ollut talvehtivia munijoita. Samaa asiaa edistää laki että kuorellinen puutavara on vietävä pois määrättynä aikana.

Sama pätee kirjanpainajiin. Mutta myrskytuhojen puut ovat taas melkoinen elatusalusta nyt kuntassa uinuville ötököille. Kaikkia niitä ei millään saada pois ennen munien kypsymistä. Toivottavasti sulakelit tuhoaa talvehtijoita ja uusia myrskyjä ei tule. Eikä viherveikot ”entisöi” kuusimetsiä ruutilla rasiin. Jos lisää metsiinsä lahopuuta kannattaa puita kuoria tai vaikka aisailla. Kirjanpainaja ei tykkää pihkasta. Parasta tietysti olisi jos pitkänään olevia puita olisi tarpeeksi muninta-aikaan. Olisi vähemmän pystypuuhun yrittäjiä. Ja saataisiin ne munitut puut pois ennen munien kypsymistä. Varmasti kirjanpainajat vähenisi. Tai ainakin suurtuhot estyisi. Sitä varmaan kaikki toivoo.