› Keskustelut › Metsänomistus › Kirjanpainajako uusi tuhohyönteinen?

Esillä 5 vastausta, 61 - 65 (kaikkiaan 65)
1 2 3 … 5 6 7

  • Kirjanpainajako uusi tuhohyönteinen?

    Lähetetty: 10.8.2013, 22:18

    Uutisten mukaan näin on.

    Jo 1940 luvulla ollessani polvenkorkuinen, näitä pikkuötököitä oli pohjoisessakin runsaasti. Niistä vanhat ihmiset puhuivat, sen muistan hyvin.

    Silloin vaarinikin metsissä kuoli kasvavia kuusia. Varsinkin paikoissa mitkä eivät olleet oikein kuuselle sopivia kasvupaikkoja.

    Sitten 1950 luvulla niitä pystyyn kelottuneita kuusia keräiltiin hevosreellä ja sahattiin kenttäsirkkelilä talomme rakennustarpeiksi.

    Tekijä
    Aukusti
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • 6 m3 16.8.2013, 06:03

    Varvikosta metsonpojat loytaa hyonteisia ja toukkia. Puolukka nayttaa korvaavan tuon mustikan puutteen omilla reviireillakin. Ilmeisesti metsokin hyodyntaa paremmin varvikon hyonteisia kuin ruohikon. Ja onhan poikasten liikkuminenkin hankalaa tiheassa heinikossa.

    A.Jalkanen 16.8.2013, 12:34

    Tässä on hyvä keskustelu ihan väärän otsikon alla mutta olkoon. Rabies on saatu pysymään poissa Suomesta jo vuosia itärajan lentorokotuksin. Hyväksyn supin metsästyksen vieraslajina ja muun muassa siksi että se levittää tauteja. Olisiko siinä nykyisen ketun metsästysmäärän ja kapia levittävän populaation välillä kuitenkin jonkinlainen välialue jossa voitaisiin toimia? Esimerkiksi Varsinais-Suomessa on Suomen vahvin kettukanta. Onko siellä enemmän tauteja kuin muualla Suomessa? Jos samanlainen kettukanta olisi muualla, selvittäisiinkö silti ilman tauteja?

    Havaitsitte kai Hesarin mielipidepalstalta tänään pe 16.8. tutkijan näkemyksen mustikan vähenemisen syistä: avohakkuut ja maanmuokkaus.

    Kuusen uudistamisesta suojuspuuhakkuin luovuttiin kai aikoinaan siksi että ne aikaansaavat tuulenkaatoja ja heinittymistä, eikä kuusi uudistu kovin hyvin puhtaan kuusikon alle. Eli tuohon taimikonhoitokeskusteluun aiheellinen sivujuonne olisi sellainen, että jo ihan uudistamishakkuusta ja ensimmäisestä taimikonhoidosta lähtien tulisi ajatella mitä jätetään säästöpuiksi ja mitä puulajijakaumaa tavoitellaan loppupuustoon. Jos tavoitteena on uudistaa seuraava puusukupolvi luontaisesti kuuselle, kuusikossa olisi hyvä olla mäntyä ja koivua sekapuuna.

    6 m3 16.8.2013, 13:38

    Tuon maanmuokkausväitteen voi jopa allekirjoittaa. 70 ja 80-luvun menetelmät eivät olleet niin massiivisia kuin nykyään.
    Puusto jätettiin siemenpuuasentoon, äestäminen oli paljon keveämpää.
    Oksamassan maatuessa mustikka ja puolukka hyötyi, sato lisääntyi.
    Kun maa myllätään ”mustalle muralle” mustikan ja puolukan varsisto häviää.

    Silloin ”vanhoina hyvinä aikoina” metsuri kaatoi, karsi ja katkoi puut.
    Hakkuutähteet jäivät paikoilleen tasaisesti työmaata. Maanpinta äestettiin,
    Nyt myllää ensin moto, sitten ajokone, hakkuutähteet ja kannot ehkä kerätään uudisaloilta. Tulee mätästys tai äestys kylvöineen.
    Pari kolme vuotta hakkuusta marjasato lisääntyi, parhaat sadot kerättiin muutaman vuoden vanhoilta hakkuualueilta, sieltä maatuvien latvusten tienoilta.

    Siitä huolimatta hogat humisee noillakin aloilla, marjasato on kyllä heikentynyt, mutta varsisto ei ole hävinnyt ja hukkunut heinikkoon.

    Missä meni vikaan?

    Pähkäilijä 16.8.2013, 18:59

    Tällä viikolla oli joku biologi alueradiossa haastateltavana ja kirjanpainajaan liittyen hän sanoi ”kirjanpainajan joukkoesiintymiselle on luotu hyvät mahdollisuudet”.

    Niin totta…

    6 m3 19.8.2013, 07:13

    Kataja, sehan se oli. Metsakanat hyotyy katajasta. Suojana ja marjat(kavyt) ravintona. Mikali ei haittaa uudistus ja hoitotoita, kataja kannattaa saastaa.

Esillä 5 vastausta, 61 - 65 (kaikkiaan 65)
1 2 3 … 5 6 7