Keskustelut Metsänomistus Kirjanpainajako uusi tuhohyönteinen?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 65)
  • Kirjanpainajako uusi tuhohyönteinen?

    Uutisten mukaan näin on.

    Jo 1940 luvulla ollessani polvenkorkuinen, näitä pikkuötököitä oli pohjoisessakin runsaasti. Niistä vanhat ihmiset puhuivat, sen muistan hyvin.

    Silloin vaarinikin metsissä kuoli kasvavia kuusia. Varsinkin paikoissa mitkä eivät olleet oikein kuuselle sopivia kasvupaikkoja.

    Sitten 1950 luvulla niitä pystyyn kelottuneita kuusia keräiltiin hevosreellä ja sahattiin kenttäsirkkelilä talomme rakennustarpeiksi.

  • Pete

    Ilves taitaa olla ketulle pahempi vihollinen kuin ihminen. Kettu väistyy alueilta joilla ilveksiä oon paljon. Voiko ilveksiä vähentämällä ylläpitää kettukantaa joka puolestaan tasoittaa myyräkannan vaihtelua.

    Myyrävuodesta puheenollen. Ihmettelen, etä täällä väitetään myyräkannan olevan allonpohjassa. Tänä kesänä myyriä on näkynyt moneen vuoteen verrattuna poikkeuksellisen paljon teitä ylittämässä. Muutaman olen onnistunut liiskaamaankin. Merkit on samat kuin muutama vuosi sitten. Syksyllä myyriä aivan vilisi teiden yli. Jo tänä keväänä taimikoiden kuloheinässä oli myyränreikiä aivan eri malliin kuin muutamaan viime vuoteen. Myyrätuhoja en kuitenkaan ole havainnut, vielä. Hyvä merkki on se, että petolintuja en muista koskaan nähneeni niin paljon kuin tänä kesänä. Erityisesti haukkoja on näkynyt paljon.

    Nämä havainnot ovat Häme-Savo-Karjala alueelta. Minkälaisia havaintoja muilla palstalaisilla on?

    6 m3

    Aallonpohjassa mennän myyrien osalta Kainuussa omien havaintojen perusteella.
    Keväinen pöllö invaasio kuihtui. Runsaasti oli pöllöjä liikenteessä lumien sulamisen aikaan.
    Havainnot ketusta ja supeista minimissä.
    Ilveskanta ilmeisen runsas?

    A.Jalkanen

    Ilves voi olla ketulle vihollinen, mutta mielestäni molempien pitäisi saada elää mahdollisimman vapaasti ilman säätelyä. Kaikenlaista ihmisen suorittamaa kannansäätelyä (lue: metsästystä) tulisi vähentää. Ekosysteemi ei sellaista tarvitse, ihminen tarvitsee. Hirvi ja poro muodostavat kaksi merkittävää poikkeusta: koska petoja on niin vähän, ihmisen on pakko puuttua tilanteeseen niiden sijasta.

    6 m3

    O-ou. Luen tuon suoraan niin että kettukapi ja rabies saavat riehua vapaasti kun kanta paisuu liiaksi. Ja ravinto vähenee samassa suhteessa.
    Sen jälkeen on vaarana että mm. nuo taudit leviävät kotieläimiin.
    Mitä siitä seuraa?
    Taannoiset raivotauturokotus kampanjat muunmuassa. Kumpi on taloudellisesti kannattavampaa, pitää kanta kurissa hyviksi todetuilla kannansäätelykeinoilla, vaiko jahdata noita sairastuneita eläimiä pitkin pitäjiä.

    Nuo kapiset ja raivotautiset eläimet viimeistään hakeutuu ihmisasumusten piiriin kun niitten saalistuskyky heikkenee, samalla niitten arkuus ihmiseen häviää.

    Hei halloo AJ, elämme 2000 lukua, käyttäkäämme niitä keinoja mitä meillä on käytettävissä.
    Liika ”vihreys” ei ole hyväksi tuossa asiassa, vertaapa asiaa vaikka noihin ”kettutyttöihin” jotka ovat vapauttaneet minkkejä ja kettuja luontoon.

    MITÄ SIITÄ SEURAA????
    KUKA SIITÄ ENSIMMÄISENÄ KÄRSII???

    Nuo vaikutukset ei ulotu suoraan kehäkolmosen sisälle.
    Mietipä mitä välillisiä vaikutuksia noilla olisi/on maaseudun asukkaille.

    jees h-valta

    Hei haloo myös kuusmotti. Tuo 2000-luvun eläminen voi tarkoittaa radikaalia asennemuutosta myös luontaisten eläinten arvostukseen. Mielestäni A.J. on enemmän kuin oikeilla jäljillä vaikkei varmaan jäljestäkkään.

    6 m3

    Hri halloo Jesse. Arvostan niin paljon luontoa etten soisi tapahtuvan 70-80 lukujen kaltaisia massiivisia rabiesrokotuksia lentolevityksineen. Tiedan myos mita elainkannoille tapahtuu kun kanta paisuu liikaa. Te etelassa opettelette vasta elamaan noitten asioitten kanssa, taalla ollaan jo sinut niiden kanssa. Emme ole unohtaneet mika normasliin luonnon kiertokulkuun kuuluu.

    Anton Chigurh

    Tämä 6m3 se vasta vauhtiveikko on!

    Viimeinen tilastomerkintä rabieksesta eeuun alueella on vuodelta 2010, jolloin niitä on todettu yli 500 miljoonan asukkaan joukossa peräti 2 (kaksi) kappaletta. Tuohon suuruhkaan on jopa rokote olemassa.

    Toisin on borrelioosi, joka tappaa satoja suomalaisia vuosittain (aivoinfarktin, sydäninfarktin, parkinsonin taudin, alzheimerin taudin ynnämuilla oireilla se tappaa, löytyy ruumiinavauksissa), ja johon ei ole rokotetta. Eikä tule.
    Tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu 28 tapausta heinäkuussa 1995, mutta viimekuussa tänä vuonna peräti 114. Lisääntynyt samassa suhteessa kuin mitä myyriä pääravintonaan käyttävien pienpetojen tappokampanja tuo tulosta.

    Myyrät on borrelian pääreservuaari.

    6 m3

    Unohdit tularemian ja Kumlingen taudin. 🙁

    Anton Chigurh

    Mistä sylttytehtaasta tämä on peräisin: ”Kettu väistyy alueilta joilla ilveksiä oon paljon”?

    Tänä vuonna pohjoissavon riistakolmiolaskennassa löytyi ketunjälkiä 1,3 kymmentä kilometriä ja vuorokautta kohti, kun taas ilveksenjälkiä 1,0.
    Vastaavat luvut varsinaissuomessa olivat kettu 8,3 ja ilves 1,6.

    Miksi varsinaissuomalainen kettu ei väisty ilveksen tieltä?

    Tuo väite on nimimerkki peten tuottama, saman jäpikän (voi olla tietysti neitikin, en ole tavannut), joka väittää, että hapan kuusen karike ei ole hapan.

    Uskotko myös myyrätuhovastaava henttosen lumikkohypoteesiin? Entä joulupukkiin?

    Puun takaa

    Kuusmottinen tuolla aikaisemmin tiedusteli metsojen esiintymiseen liittyen aluskasvillisuudesta maillani.
    Mustikkaa oli kyllä ennen enemmän kuin nyt. Tilalle on tullut erittäin runsaasti nuorten männiköitten puolukkaa.
    Mitä metsoihin tulee, niitä on nyt jopa enemmän kuin ennen, vaikka niiden asuinpaikat ovat kokeneet kaikki tehometsätalouden aiheuttamat harmakedonistiset ilmestyskirjan kauhut.
    Totaalisen hävityksen ovat täydentäneet taivaalla lentävät helvetinkoneet mahojensa alla roikkuvine apulanta-arkkuineen.
    En ymmärrä linnuista mitään. Olisiko metso mahdollisesti myös puolukan ystävä?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 65)