› Keskustelut › Metsänomistus › Kirjanpainajako uusi tuhohyönteinen?

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 65)
1 2 3 4 5 6 7

  • Kirjanpainajako uusi tuhohyönteinen?

    Lähetetty: 10.8.2013, 22:18

    Uutisten mukaan näin on.

    Jo 1940 luvulla ollessani polvenkorkuinen, näitä pikkuötököitä oli pohjoisessakin runsaasti. Niistä vanhat ihmiset puhuivat, sen muistan hyvin.

    Silloin vaarinikin metsissä kuoli kasvavia kuusia. Varsinkin paikoissa mitkä eivät olleet oikein kuuselle sopivia kasvupaikkoja.

    Sitten 1950 luvulla niitä pystyyn kelottuneita kuusia keräiltiin hevosreellä ja sahattiin kenttäsirkkelilä talomme rakennustarpeiksi.

    Tekijä
    Aukusti
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen 14.8.2013, 19:29

    Mustikan peitteisyyden on raportoitu vähentyneen. Yksi mahdollinen syy on maanmuokkaus. Eri-ikäiskasvatus, jossa muokataan paljon vähemmän, voi olla tässä mielessä hieman parempi. Vielä jos se johtaa sekametsien lisääntymiseen (mä/ku/ko sekoitus), aina parempi myös linnuille kuin puhdas kuusikko.

    Ymmärrän eliöyhteisön monimuotoisuuden samoin olipa eliö sitten kasvi tai eläin. Metsästys on samanlaista sadonkorjuuta kuin puiden hakkuut. Saaliseläinten valinta ei ole niin helppoa kuin puiden valinta. Petoeläin suorittaa sen taitavammin. Siksi uskon että on lyhytnäköistä ja haitallista poistaa petoja ekosysteemistä, eli säädellä niiden kantaa liian rajusti. Ihmisen toive, että näin hänelle jäisi enemmän saalista, ei ehkä toteudukaan, vaan systeemin toimintakyky heikkenee. Ehkä sama pätee siellä kasvipuolella; monokulttuurit ovat haitallisia.

    Aukusti 14.8.2013, 23:15

    Ainakin minun omistamillani mailla kanalinnut asustavat nuorissa metsissä ja taimikoissa. Sensijaan vanhoissa kuusimetsissä ei ole valon puutteesta johtuen minkäänlaista ravintoa tarpeeksi linnuille. Siellä oleva harvakasvuinen varvikko ei kuki, eikä niinmuodoin tuota hyönteis-lehti- ja marjaravintoa kuten valoisammat nuoret metsät.

    Valoa tarvitsevat niin kasvit kuin eläimetkin viihtyäkseen. Ornitologiaa harrastaneena olen tullut siihen tulokseen, että nuoret metsät, varsinkin sekametsät ovat monimuotoisuutensa vuoksi linturikkaampia kuin vahat metsät.

    Aukusti 14.8.2013, 23:17

    Tuossa edellä linnuista mainitessani tarkoitan kaikkia lintuja, en yksinomaan tapettavia ns riistalintuja.

    Puun takaa 15.8.2013, 06:43

    Suomessa ei mielestäni ole metsien monokulttuuriongelmaa.
    Kuviokoko on yleensä pieni, johtuen maan muodoista ja maapohjan vaihteluista, vesistöistä sekä ns. perhemetsätaloudesta, jossa on vältetty kovin suurten hakkuiden tekoa kerralla.
    Tuloksena on suorastaan ainutlaatuisen monipuolinen ja kaunis metsämosaikki, joka aukeaa katseltavaksi parhaiten ilmasta käsin.
    En tiedä, mikä on valtakunnallisesti metsäkuvioiden keskikoko, mutta tuskin montaakaan hehtaaria.
    Itselläni on parisataa metsäkuviota. Ne ovat kyllä yleensä yhden puulajin kuvioita, mutta vieressä on lähes aina tyystin erityyppistä metsää. Suurinkin kuvio on vain kuusi hehtaaria.
    Metsän eläimiä on ainakin täälläpäin ollut riittävästi ötököistä suurpetoihin.
    Metsojakin tahtoo olla joskus tiellä niin, ettei meinaa autolla ohi päästä.

    6 m3 15.8.2013, 07:11

    Voisitkos Puun Takaa ”valottaa” pohjakasvillisuuden rakennetta.
    Löytyykö sieltä esim. mustikkaa joka näyttelee suurta roolia mm. metson kaikissa elämän vaiheissa. Niin poikasvaiheessa mustikalla esiintyvien hyönteisten muodossa, kuin aikuisiällä viherravintona.
    Niinkuin Aukustikin tuolla totesi, metso puuttuu synkistä kuusikorvista, saman tiedän minä.

    Viittaan vielä juhannuksen jälkeen käytyyn keskusteluun maan happamoitumisesta ja humuksen vähenemisestä.
    Siinä kohteessa kuusikosta puuttui tuo tärkeä mustikka. Samaten kuvioitten väliltä puuttui ”harppauskerros”, vyöhyke jolla esiintyy varpukasvillisuutta.
    Synkkä kuusikuvio vaihtui kuin veitsellä leikaten heinikkopohjaiseen kuusentaimikkoon.

    Sori vaan Aukusti että keskustelu on vaihtunut kirjanpainajasta metsoon ja sen elinoloihin. Et kuitenkaan näytä pahastuneen asiasta?

    Metsästyksen suhteen jokaisella näyttää olevan oma vankka mielipiteensä sen tarpeellisuudesta.
    Omalla kohdalla se on ollut luonnollista lapsesta lähtien, ja tulee vastedeskin olemaan.
    Ei ne ”pyyntiveret” ole laimentuneet, eikä tule laimenemaankaan.

    A.Jalkanen 15.8.2013, 07:14

    Monimuotoisuudesta vielä: siis hakkuut muuttavat puulajisuhteita ja metsästys muuttaa peto-saalissuhteita.

    Puuntakunen voi olla tällä kertaa sikäli oikeilla jäljillä, että normaali metsätalousmaalla kyllä pitäisi riistankin tulla toimeen. Jotkut nykymetsänhoidon menetelmät ovat haitallisia (ojitus, maamuokkaus) jotkut hyödyllisiä (harvennukset) joten kokonaiskuvan muodostaminen on monimutkainen tehtävä.

    Peto-saalissuhteet ovat myös monimutkaisia. Siksi pienikin muutos lajien runsaussuhteissa voi vaikuttaa arvaamattomalla tavalla. Esimerkiksi metsästäjäpiirien hellimä teesi pienpetojen haitallisuudesta metsäkanalinnuille myyräkatovuosina ei näytä ainakaan tänä vuonna pitävän paikkaansa.

    6 m3 15.8.2013, 08:36

    AJ.

    Voisitko sinä ”valottaa” tuota kantaa pienpedot/kanalintupoikueet.
    Huonoina myyrävuosina pienpedot kääntää saalistustaan lintupoikueisiin.
    Hyvä heinikko houkuttelee taas myyriä, kärppä ja lumikko viihtyy. Myös tulokaslaji minkki, varsinkin jos alue liittyy ojituksen kautta vesistöihin.

    Toisaalta omilla tanhuvillakin on myyräkato. Alkukesästä esiintynyt lumikkokin (kokonainen, ei suinkaan 1/5 osa, niinkuin tilastot Kainuun kohdalta esittivät) loistaa poissaolollaan.
    Samaten kärpät on hävinneet, minkki kuljeskelee mökkini lähellä olevan vesistön rantueita, päätellen tuoreista järvisimpukka kuorikeoista.

    A.Jalkanen 15.8.2013, 08:58

    Varmasti oikea havaintosi tuo, että myyriin erikoistuneet pienpedot kärppä ja vielä enemmän erikoistunut lumikko loistavat poissaolollaan nyt, kun niiden pääravinto myyrä on pohjalukemissa. Kettu taas opportunistisena yleispetona voi vaihtaa ravintokohdettaan aina sen mukaan mitä on saatavissa. Siksi sen olisikin pitänyt verottaa tänä vuonna lintupoikueita, mutta se ei näytä sitä tehneen – ainakaan haitallisessa määrin.

    Siksi tutkinkin oletusta, että ketun haitallisuus linnuille on yliarvioitu ja sen haitallisuus pääravinnolleen myyrälle on aliarvoitu. Jos homma toimisikin niin, että vahvan kettukannan ansiosta myyräkannan heilahtelut olisivat pienemmät, samoin olisivat mahdollisesti myös taimikkotuhot pienemmät.

    Olithan sinäkin kuusmottinen Korholassa nimimerkkien tapaamisessa kesäkuussa. Oletko ihan täysin unohtanut mitä siellä kerroin?

    6 m3 15.8.2013, 09:44

    Logististen ongelmien takia myöhästyin tuosta lumikkohypoteesi osuudesta. 🙁
    Enkä tullut kuunnelleeksi Caballistalle pitämääsi tiivistelmää:(

    A.Jalkanen 15.8.2013, 11:05

    Niinpä kävikin. Muisti pelaa näköjään heikosti. Mutta ydinasiat tuli tuossa yllä kerrottua. Aineistoa asian testaamiseen alkaa kertyä, joten on parasta että palaan sitten asiaan tarkemmin, kun minulla on julkaistavissa olevia testituloksia.

    Siis onko kettu paha riistantuhooja vai ei? Jos kettu kulkee aina mieluummin myyrien perässä, tasaisempi myyräkanta on metsästäjän tavoittelemien riistalintujen kannalta edullisempi kuin kovasti heilahteleva kanta. Ydinkysymys siis on, onko myyräkantaan mahdollista vaikuttaa ketun rauhoittamisella vai ei.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 65)
1 2 3 4 5 6 7