› Keskustelut › Metsänomistus › Kirjanpainajako uusi tuhohyönteinen?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 65)
1 2 3 4 5 6 7

  • Kirjanpainajako uusi tuhohyönteinen?

    Lähetetty: 10.8.2013, 22:18

    Uutisten mukaan näin on.

    Jo 1940 luvulla ollessani polvenkorkuinen, näitä pikkuötököitä oli pohjoisessakin runsaasti. Niistä vanhat ihmiset puhuivat, sen muistan hyvin.

    Silloin vaarinikin metsissä kuoli kasvavia kuusia. Varsinkin paikoissa mitkä eivät olleet oikein kuuselle sopivia kasvupaikkoja.

    Sitten 1950 luvulla niitä pystyyn kelottuneita kuusia keräiltiin hevosreellä ja sahattiin kenttäsirkkelilä talomme rakennustarpeiksi.

    Tekijä
    Aukusti
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen 14.8.2013, 09:25

    Justiinsa luin MMM sivuilta että metsien riittävä monimuotoisuus pyritään KMO2015 ohjelmassa turvaamaan suojelualueiden ja tärkeiden elinympäristöjen yhdistelmällä, metsäsertifioinnin ja Metso-ohjelman tukiessa tavoitetta.

    Puupellosta puuttuu ainakin luonnonmetsään verrattuna puulajikirjoa, lahopuuta ja palanutta puuta. Lisäksi metsästys kaventaa eliöyhteisön monimuotoisuutta.

    Pete 14.8.2013, 13:21

    Miten ja minkä riistan metsästys kaventaa monimuotoisuutta? Hirvenmetsästys kokenaisuutena (=liian ison hirvikannan ylläpito) varmasti kaventaa monimuotoisuutta, mutta miten muu metsästys?

    Anton Chigurh 14.8.2013, 13:48

    Pohjoisen havumetsävyöhykkeen ekologisen pyramidin huipulla on susi. Susi pitää seuraavalla tasolla olevan hirven ydinhabitaateissaan pensaikkoisilla soilla ja tuntureilla, jolloin samalla tasolla ekologisessa pyramidissa oleva haapa pystyy tuottamaan joka vuosi uuden vuosikerran. Haavan eri ikäluokilla on käytännössä kaikilla omat erikoistuneet eliönsä, joita elää juuri haavalla enemmän kuin muilla pääpuulajeillamme yhteensä.

    Haapa on ainoa puulajimme, joka kestää männynjuurikäävän.

    Holtittomasta ja täysin asiantuntemattomasta myyriä pääravintonaan käyttävien pienpetojen tappamisesta johtuen on metsokanta pudonnut viidessäkymmenessä vuodessa 95%. Vaihteluväli 60-luvun alun kannasta on 2-6%.

    6 m3 14.8.2013, 15:13

    Metson kanta ei karsi myyrista.. Vaan metso ja kaikki metsakanat karsivat siita etta mustikka ja kaikki muukin varpukasvillisuus haviaa metsan uusistamisessa. Metsapohja heinittyy, myyrat lisaantyy, pienpetokanta lisaantyy. Myyrakanta romahtaa, pienpedot keskittaa saalistuksen metsalinnun poikasiin.Tuossa varpukasvillisuudessa elaa linnunpoikasten tarvitsemat hyonteiset. Samoin aikuinen metsakanalintu tarvitsee tuon varpukasvillisuuden viherosuutta. Joten Anttoo, olet osaltasi SUURI syyllinen metson, teeren ja pyyn vahalukuisuuteen. Ei suinkaan nuo pienpetoja metsastavat ja pyytavat luonnon ystavat. Se on yhta suurta harhaa kuin esittamasi metsien happamoituminen hirvia ja sen metsastajia syyttaen.

    Pete 14.8.2013, 15:43

    Suomalaista metsäkuvaa hallitsevat taimikot sekä nuoret ja varttuneet kasvatusmetsät. Muutaman hehtaarin avohakkuut siellä täällä eivät isoa kuvaa muuta. koskaan aikaisemmin ei Suomessa ole ollut näin paljon varpukasvillisuudelle suotuisia elinympäristöjä. Yleinen hoitamattomuus ja aluskasvillisuuden raivaamattomuus lisäävät myös metsän peitteisyyttä. Edellä mainitut mielessä parempia olosuhteita riistalle metsien rakenteen puolesta on turkin koskaan aiemmin ollut. Metsäkanalintujen taantuminen johtuu jostain muusta, mutta minä en tiedä mistä.

    suorittava porras 14.8.2013, 15:44

    Viivytely metsien uudistamisessa ja liian pitkään kestävä metsien taimikkovaihe ovat hidastaneet varpujen palautumista metsin . Nyt tilanne on pranemassa , kun varvut tekevät tuloaan harvennettuihin metsiin metsäpohjan saadessa lisää valoa. Tutkijat ovat kokeneet positiivisia yllätyksiä siinä , että nuoret kasvatusmetsät vetävät taas vuosien jälkeen metsoja ja muita kanalintuja puoleensa . Kun on ravintoa , on myös lintuja .

    Tehokkaasti ja aikanaan hoidetut metsät lisäävät monimuotoisuutta.
    Hirvienkään ei ole helppoa piileskellä suositusten mukaisesti käsittellyssä metsässä /taimikossa.

    jees h-valta 14.8.2013, 15:48

    Kevään säillä on erittäin suuri merkitys ja kun tänä kevät oli suotuisa meinaan kompastua metsoihin vähäväliä haavikoissa kiertäessäni. Eilenkin lähti vasta aivan jaloista ja tuppaa hiukan aina säikäyttää vaikka jo tietääkin että niitä niissä asustelee mielikseen. Kai nekin tottuu minun kiertooni ja eivät säiky niin paljon.

    Anton Chigurh 14.8.2013, 16:39

    60-luvulla tapettiin lukumäärältään nykyiseen verrattuna moninkertaisesta myyriä pääravintonaan käyttävästä pienpetokannasta 20000 vuodessa. 5% nykyisestä tappomäärästä. Metsokanta on pudonnut tasaisesti saman prosenttimäärän kuin myyriä pääravintonaan käyttävien pienpetojen mieletön tappaminen on lisääntynyt.

    6 m3 14.8.2013, 17:12

    Myyrillä ja metsoilla ei ole keskenään muuta tekemistä kuin että ne alkavat M-kirjaimella.

    Metson alamäki on alkanut hillittömistä kusettajista, jotka nopean voiton tavoittelussaan onnistuvat nurmettamaan uudisalat.

    Tuo asia todettiin jo 60-luvulla Tauno Mäen ja Heikki Suomuksen toimesta. (OHO, Makihän alkaa ämmällä)

    6 m3 14.8.2013, 17:22

    Ja jo tuon 60-luvun valistuneet mo:t ovat tienneet ja tunnistaneet tuon mm. Suorittavan esiintuoman hoito puutteen aiheuttamat vauriot mm. riistan elinoloille. Kuin myos hirven ruokailutottumusten osalta.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 65)
1 2 3 4 5 6 7