› Keskustelut › Metsänomistus › Kirjanpainajako uusi tuhohyönteinen?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 65)
1 2 3 4 5 6 7

  • Kirjanpainajako uusi tuhohyönteinen?

    Lähetetty: 10.8.2013, 22:18

    Uutisten mukaan näin on.

    Jo 1940 luvulla ollessani polvenkorkuinen, näitä pikkuötököitä oli pohjoisessakin runsaasti. Niistä vanhat ihmiset puhuivat, sen muistan hyvin.

    Silloin vaarinikin metsissä kuoli kasvavia kuusia. Varsinkin paikoissa mitkä eivät olleet oikein kuuselle sopivia kasvupaikkoja.

    Sitten 1950 luvulla niitä pystyyn kelottuneita kuusia keräiltiin hevosreellä ja sahattiin kenttäsirkkelilä talomme rakennustarpeiksi.

    Tekijä
    Aukusti
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Aukusti 12.8.2013, 22:46

    Missä ne kirjanpainajan luontaiset viholiset nyt sitten luuraavat kun eivät tule töihin? Silloin ennen vanhaan kirjanpainajan joukkkoesiintymiset pysähtyivät arvatenkin viholisten tultua apuun. Mutta onko nyt sitten niin, että luontaisia vihollisia ei ole vieä tarpeeksi. Muutenhan ei tarvitsisi isäntien hätäpäissään hakata metsiä tuhoalueen naapurissa. Ododeltaisiinko vain kaikessa rauhassa ja katsottaisiin joko ne ”viholliset” tulevat tuhoamaan kirjanpinajat ja metsät säästyvät?

    Ja kun kerroin vanhan yli-ikäisen kuusivaltaisen metsän hakkuualueele jääneistä ”tähteistä”, niin kyllä niissä kirjanpainajan emo- ja toukkakäytäviä oli näkyvissä. Varmasti oli myöskin muiden erilaisten kaarnakuoriaislajien kasvua tapahtunut jäljistä päätellen. Ötököillä oli juhlat!

    Gla 13.8.2013, 07:52

    Ei se niin mene, että ensin kasvatetaan tasarakenteinen yhden puulajin talousmetsä ja sitten aletaan huutaa tuholaisten vihollisia apuun.

    Ja kuuluuhan luonnon sukkessioon hyönteistuhot. Uudistumiseen liittyen se on jopa osa suurta kiertoa.

    Pete 13.8.2013, 10:05

    Suomalaisin metsiin mahtuu aivan hyvin useiden hehtaareiden ”puupeltoja” sinne tänne. Suomen olosuhteissa ei millään päästä oikeasti monotoniseen metsäkuvaan. Kuvion reuna on lähes aina 100m päässä. Lisäksi metsänhoidon varsin vaatimaton taso varmistaa osaltaan monimuotoisuuden. Minulla ei ole yhdenkään palstan naapurina metsänomistajaa joka hoitaisi metsiään ”puupeltoina”. Mielestäni omat ”puupeltoni” eivät ole uhka omille tai naapurien metsille. Eivätkä ne edes ole mitään puupeltoja. En esimerkiksi torju aluskasvillisuutta kemiallisesti kasvavan metsän alta niin kuin vaikkapa USA:ssa tehdään. Ei meillä ”puupeltoja” ole. ”Puupelto” on vain iskusana ja propagandaa.

    Useankin hehtaarin puhdas kuusikko, männikkö tai koivikko ei ole uhka monimuotoisuudelle tai minkään sortin kestävyydelle varsinkin jos metsä on kasvavaa ja oikealla kasvupaikalla. Ja sitä hakataan. Ja kuvion reunaan on aina se maksimissaan 100m Aivan turhaa hysterian lietsontaa siis. Sekapuuston tuhonkestävyydestäkään suomalaisissa olosuhteissa ei ole ainakaan omalle kohdalle osunut yhtään tutkimusta. Enemmän on liikkeellä mutua ja sitä maalaisjärkeä.

    Pete 13.8.2013, 10:07

    Tuhoriskit täytyy kuitenkin ottaa hyvin vakavasti. Metsätuholakia ei saa ainakaan höllentää. Se toimisi ainakin luonnonsuojelijoiden tavoitteiden vastaisesti. Tuulenkaatorytöistä on saanut alkunsa kymmenet vanhojen metsien avohakkuut Etelä-Suomessa. Alkuperäisenä syynä on huono metsähygienia. En todellakaan ymmärrä luonnonsuojelijoiden lyhytnäköisyyttä tässä asiassa. Kyllä se säästömetsä kaatuu passiiviseltakin perikunnalta kun ensiksi on puoli hehtaaria 130v kuusikkoa kuivunut. Hakkuun rajaaminen on mahdotonta ja siinä kaatuu sitten koko 10ha kuvio. Esimerkkejä on jo lukuisia.

    HUOM! Syynä ei ole kuusen sopimattomuus metsätalouspuuksi Suomessa vaan yli-ikäisyys ja korjaamatta jätetyt tuulenkaadot! Paras tapa suojella vanhoja yksityismetsiä on huolehtia jämptisti metsähygieniasta, tästä olen aivan vakuuttunut. Lahopuuta voi ja pitää jättää sitten muista puulajeista. Ja tottakai ne kuivahtaneet kuusenrungot kannattaa jättää metsään, niillä ei ole enää mihinkään kiire kun kirjanpainaja on ne jo jättänyt. Päinvastoin ne toimivat kirjanpainajan vihollisten pesäpuina.

    Omakohtaista kokemusta asiasta on runsaasti. Jo pari isoa kuusenrunkoa riittää siihen, että vierestä kuivahtaa 10 runkoa. Metsätuholain 20 rungon raja on aivan liian väljä toleranssi, sellaisen seurauksena on helposti jo usean hehtaarin totaalituho.

    jees h-valta 13.8.2013, 13:02

    Peten kommenttiin vain lisäisin ettei pelkkä yli-ikäisyys tai tuulenkaadot vaan moni muukin tekijä altistaa kuusen tuhoille.
    Kuivuus vie liian karuun kasvatettuja ja ilmaston lämmetessä sekin raja menee aina vaan rehevämpään päin. Reunapuustona kuivuu erittäin herkästi tuulen ja kuivuuden ja valoshokin yhdistelmästä.
    Nyt kevätahava vei paljon kuusistakin neulasmassaa ja männystäkin. Sitten tämä juurikääpä on täällä pahimmasta päästä tuhoaja eikä tarvii olla vielä edes iäkästäkään. Keskenkasvuisia harsuuntuu täällä ainakin aivan riittämiin.

    Gla 13.8.2013, 13:19

    Pete: ”Sekapuuston tuhonkestävyydestäkään suomalaisissa olosuhteissa ei ole ainakaan omalle kohdalle osunut yhtään tutkimusta. Enemmän on liikkeellä mutua ja sitä maalaisjärkeä.”

    Minäkään en tiedä yhtään tutkimusta aiheesta. Monissa asioissa mutua silti kannattaa kuunnella. Vaikka Kiinan massiiviset monokulttuurien metsätuhot perustuvat aivan eri mittakaavan asioihin kuin mitä meillä esiintyy, mekanismi on selvä ja ihan perusasioita biologiassa. Siksi asia on syytä ottaa huomioon suomalaisessa metsätaloudessa nyt, kun isompaa ongelmaa ei ole. Vaikeudet lisääntyvät eksponentiaalisesti, jos ongelmia alkaa esiintyä.

    Monimuotoisuuden huomioiminen ei vaadi isompia uhrauksia sillä tasolla, kuin itse ajattelen sitä talousmetsässä voitavan soveltaa. Tukkikokoinen yksittäinen runko säilyy maassa ehjänä vuosikaudet, joten mikään kiire ei näillä asioilla ole toisin kuin Metsähallituksen ennallistamisprojekteissa tuntuu olevan. Samoin taimivaiheen 20-30% sekapuusto ei kannattavuutta vaaranna, kunhan ei päästä lehtipuustoa liiaksi etukasvuiseksi. Ensiharvennuksessahan voidaan säätää lajien suhteita haluttuun suuntaan ja päätehakkuuvaiheessa 10% osuus antaa positiivisen vaikutelman metsän olemukseen vaarantamatta taloutta. Havupuita voi sekoittaa paljon tasaisemmassakin suhteessa. Vastaavia esimerkkejä on helppo luetella vaikka kuinka paljon. Tärkeintä kuitenkin on, ettei monimuotoisuuspuheita perusteta hoitamattomuuteen tai pienipiirteisyyteen.

    Gla 13.8.2013, 13:23

    Pete: ”Suomalaisin metsiin mahtuu aivan hyvin useiden hehtaareiden ”puupeltoja” sinne tänne. Suomen olosuhteissa ei millään päästä oikeasti monotoniseen metsäkuvaan. Kuvion reuna on lähes aina 100m päässä. Lisäksi metsänhoidon varsin vaatimaton taso varmistaa osaltaan monimuotoisuuden.”

    Puupeltoja mahtuu, koska mahtuuhan tänne viljapeltoja ja rakennettua ympäristöäkin. Mutta jos metsien stressin sietokykyä pohditaan, joudutaan ottamaan kantaa siihen, mihin kannattaa pyrkiä.

    Monotoniseen metsänkuvaan ei täällä päästä. Se on kuitenkin eri asia kuin sellainen monimuotoisuus, jossa luonnolliset systeemit toimivat. Tavanomainen 1-2 hehtaarin vanha kuusikko, jota ympäröi hoidettu T2 mäntytaimikko, kemeraa odotteleva rästipusikko ja 03 kuusikko, en uskoa tarjoavan edellytyksiä tasapainoa ylläpitävään monimuotoisuuteen. Monimuotoista tuossa on tosiaan vain kuva.

    Pete: ”Minulla ei ole yhdenkään palstan naapurina metsänomistajaa joka hoitaisi metsiään ”puupeltoina”. Mielestäni omat ”puupeltoni” eivät ole uhka omille tai naapurien metsille. Eivätkä ne edes ole mitään puupeltoja. En esimerkiksi torju aluskasvillisuutta kemiallisesti kasvavan metsän alta niin kuin vaikkapa USA:ssa tehdään. Ei meillä ”puupeltoja” ole. ”Puupelto” on vain iskusana ja propagandaa.”

    On samantekevää, miten puupelto määritellään. Kuitenkin meillä tyypillinen hoidettu talousmetsä, jossa puusto on pääsääntöisesti tasarakenteista, ei edusta monimuotoisuudeltaan kovin korkeaa tasoa.

    Gla 13.8.2013, 13:40

    Pete: ”Tuhoriskit täytyy kuitenkin ottaa hyvin vakavasti. Metsätuholakia ei saa ainakaan höllentää. Se toimisi ainakin luonnonsuojelijoiden tavoitteiden vastaisesti.”

    Samaa mieltä, vaikka mitään raja-arvoja en osaakaan määritellä. Kun ilmaston muuttuessa riski kasvaa, varovaisuusperiaatetta on syytä noudattaa. Ja koska osa kuusikoista kärsii hoitamattomuuden seurauksena esim. ylitiheydestä, noista kohteista saattaa herkästi levitä naapuriin tuhoja. Alentunut stressin sietokyky tässäkin on takana.

    Pete: ”Tuulenkaatorytöistä on saanut alkunsa kymmenet vanhojen metsien avohakkuut Etelä-Suomessa. Alkuperäisenä syynä on huono metsähygienia. En todellakaan ymmärrä luonnonsuojelijoiden lyhytnäköisyyttä tässä asiassa.”

    Edelleen samaa mieltä. Ei mopolla mahdottomia, sen sijaan pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta.

    Pete: ”HUOM! Syynä ei ole kuusen sopimattomuus metsätalouspuuksi Suomessa vaan yli-ikäisyys ja korjaamatta jätetyt tuulenkaadot!”

    Jesse tuossa jo täydensikin listaa. Ajatuksenakin lauhkean havumetsävyöhykkeen lajin sopimattomuudesta lauhkealle havumetsävyöhykkeelle on järjetön. Mutta kuusen kasvatuskin voidaan ryssiä kuten mikä tahansa muukin asia.

    Pete: ” Paras tapa suojella vanhoja yksityismetsiä on huolehtia jämptisti metsähygieniasta, tästä olen aivan vakuuttunut. Lahopuuta voi ja pitää jättää sitten muista puulajeista. Ja tottakai ne kuivahtaneet kuusenrungot kannattaa jättää metsään, niillä ei ole enää mihinkään kiire kun kirjanpainaja on ne jo jättänyt. Päinvastoin ne toimivat kirjanpainajan vihollisten pesäpuina.”

    Tuo edellyttääkin tiettyjä asioita ja silti asia on hoidettava hallitusti. Jotta kuusia voidaan jättää kuivumaan, pitää perusta olla kunnossa. Ja jotta lahopuuta voidaan muista lajeista tuottaa, pitää niitä ensin kasvattaa. Mutta kertarytinä lahopuuston tuottamisessa on huono menetelmä.

    Puun takaa 13.8.2013, 14:25

    En tiedä, perustuuko tämä usein toistettu vaatimus metsien monimuotoisuudesta lopulta muuhun kuin vuoden 1992 viininhuuruisen Rion ympäristökouksen päätöslauselmaan.
    Luonnonmukaisuuden kanssahan sillä ei ole juuri mitään tekemistä.
    Luonnonpuistometsät Suomessa kuten muuallakin ovat hyvin monokulttuurisia.
    Ajoittaiset luonnontuhot ovat osa metsien kiertokulkua, eikä talousmetsät tee tässä mielessä poikkeusta.

    Gla 14.8.2013, 09:15

    Puheet monimuotoisuuden merkityksestä perustuu lisääntyneeseen tietoisuuteen ihmisten keskuudessa. Sitä ei sinun metsänhoitomenetelmäsi miksikään muuta.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 65)
1 2 3 4 5 6 7