Kirjanpainaja tappaa kuusikon nopeasti

Tämä aihe sisältää 95 vastausta, 28 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta, 2 kuukautta sitten Tomperi toimesta.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 95)

1 2 3 4 5 6 … 8 9 10

Kirjanpainaja tappaa kuusikon nopeasti

Lähetetty: 11.7.2022, 22:08
Merkitty: saha lauta

Viimein maaseudun tulevaisuudessa (11.07.2022) asiaakin: ”Kirjanpainajat ovat tuholaisina nousseet HIRVEN rinnalle”, toteaa metsätuhovalmiuspäällikkö Yrjö Niskanen metsäkeskuksesta.

”…Kirjanpainajien isku voi tuhota kokonaisia kuusikoita muutamassa viikossa.

Männyllä vastaavaa tuholaista ei Suomessa ole…”

VMI 20 kertoo hirvieläintuhoja olleen eteläsuomessa viisisataaviisikymmentäkaksituhattaneljäsataa (552400) hehtaaria ja pohjoissuomessa neljäsataakuusikymmentäneljätuhattaneljäsataa (464400) hehtaaria.

Metsätieteen aikakauskirja (2/2007): ”…Suurin osa hirven aiheuttamista taimituhoista syntyy talvilaidunalueilla… …Kovien pakkasten ja syvän lumen aikaan hirvi suosii ravintonaan mäntyä, koska männynversot sulavat hyvin ja niiden ravintopitoisuus on suuri tilavuuspainoon nähden… …Vuonna 2005 istutuspinta-alasta uudistettiin 66% kuuselle, 30% männylle ja vain 3% rauduskoivulle. Koivun viljely on käytännössä lamaantunut Etelä-Suomessa hirven vuoksi… …Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa korkea hirvikanta ohjaa metsänuudistamisessa puulajivalintoja yksipuolisesti kuusen hyväksi. Hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi ohjata hirvikannan kokoa, ei metsätalouden uudistamispäätöksiä ja pitkällä tähtäyksellä metsätalouden kannattavuutta tai ilmastonmuutokseen sopeutumista… …Valtiontalouden tarkastusviraston raportin mukaan säätelyjärjestelmän ongelmat johtuvat maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksen väljyydestä, joustamattomasta lupajärjestelmästä…”

Noin viisitoista (15) vuotta sitten. Nyt alkaa olla viimeiset hetket poistaa sorkkaeläimet puuntuotantoalueelta (kaksikymmentämiljoonaa hehtaaria). Puuntuottajille vapaa tuholaistenpoisto-oikeus.

Tekijä
Anton Chigurh

Teema Metsänhoito

A.Jalkanen 10.8.2022, 12:42

Mikä se sellainen maapohja on jossa kuusi on ainut vaihtoehto?

Gla 10.8.2022, 13:39

Suorittava: ”Eipä sitä kuusta ole mikään pakko istuttaa sopimattomille maapohjille ,jos on kykyä määritellä riskit oikeissa suhteissa. Ennemminkin väärä puulaji johtuu nykyisellään ylireagoinnista. Ei välttämättä hirvistä lainkaan. ”

Jostain syystä et ollut halukas keskustelemaan istutuskoivikostani, joka syötiin ensimmäisenä kesänä. Toisena vuonna ruiskutus säästi taimet, kolmantenakin vuonna ei isompaa ole tullut. Ensimmäinen ruiskutus alkukesällä, nyt pitäisi uusia. Viikko sitten ajoin tuosta ohi ja riipimistä oli jo näkyvissä.

Männyt olen syksyisin ruiskuttanut Tricolla, mutta täysin se ei syöntiä ole estänyt. Saa nähdä, saako noista karsittua kelvollisia runkoja. Veikkaan, että syöntiä tapahtuu vielä usean vuoden ajan.

Mitä syönninesto vaikuttaa metsätalouden kannattavuuteen, sitäkin voit alkaa laskea. Koivikko vaatii kaksi käsittelyä vuodessa, männylle riittää kerta. Koivu onneksi kasvaa nopeasti.

Hirvi ei ole ainoa ongelma, joten puhutaan hirvieläimistä.

Puuki 10.8.2022, 14:03

Tänä vuonna 10 x enemmän ötökkätuhoja kuusikoissa kuin viime vuonna. 550 ha kuusikoita pitänyt hakata kirjanpainajien vuoksi. Miten se on mahdollista, kun kesä ollut sateisempi kuin viime kesä ? Ehkä kirjanpainajat on levinneet entistä laajemmalle ja niinhän ne onkin.

A.Jalkanen 10.8.2022, 14:45

Ilmatieteen laitos kertoo että Jokioisilla sadesumma jäi keskiarvon alapuolelle, lämpösumma oli keskimääräinen. Sodankylässä puolestaan lämpösumma oli yli keskiarvon ja sadesumma keskimääräinen. Etelä-Suomessa olosuhteet suosivat kirjanpainajaa ja toinen sukupolvi syntyi varmaan jo joillakin alueilla. Samaan aikaan pohjoisempana leviäminen jatkuu. Tämä kehitys jatkunee samanlaisena, joten kuusen viljelyn edellytykset eivät liene paranemassa (anytime soon anyway).

arto 10.8.2022, 15:15

Kesällä oli varhaisperkuu kangas kuvio joku etelän mo: maalla oli istutettu hänen pyynnöstä kuuselle ikä 6 v pituutta vajaa 30cm Luontainen mänty sama ikä 90-120 pitkää. Ei hirvituhoa risukkoa oli 45 tuhatta 1 cm poistumalla . Onko järkeä.

Omatunto 10.8.2022, 22:15

”Maanomistajien mielestä hirviä pitää saada vähemmäksi a. Lounais-Suomesta b. kaikkialta tihentymäalueilta.”

niin, tiedän kyllä, että koko Suomi ole Lounais-Suomea eikä varsinkaan tihentymäaluetta. Kannattaako siis huutaa kaikkien maanomistajien äänellä

jees h-valta 11.8.2022, 06:07

Parempi on että huudellaan. Kyllä useimmat metsän tuottoa hakevat hirvistä edelleen joutuvat tuskailemaan. Koivu lähes mahdoton, mänty samoin. Miten voidaan pelkällä kuusella päästä teollisuuden tarpeiden tyydytykseen?

Visakallo 11.8.2022, 06:21

Tavallisten metsänomistajien ääni ei tahdo näissä hirvieläimiä koskevissa asioissa kuulua kovinkaan kauas, mutta suurimpien omistajien ääni kantaa paremmin. Nyt kun metsäyhtiöidenkin mailla alettiin kasvattaa lehtipuita, saattaa asiolle jotain tapahtuakin. Samoin voi käydä, kun kauriit syövätkin suuromistajien kuusentaimikot.

suorittava porras 11.8.2022, 07:19

Kuusen suurin uhka on ainakin Keski-ja Itä-Suomessa boorin puute. Se altistaa puut myös muille tuhoille.

Tällä kertaa unohdetaan mäntyäkin vaivaavat hyönteistuhot ja kylmien ja kosteiden kesien aiheuttama versoruoste ,jonka seurauksena olen itsekin ollut korjaamassa useiden hehtaarien suuruista alaa ensiharvennusikäistä puuta aukoksi. Viime syksynä laitoin kuvan pystyyn kuivavista ötökkätuhon kohteeksi joutuneesta päätehakkuuta odottavasta männiköstä.

Erilaisia uhkia metsänkasvatuksessa riittää. Hirvi näyttelee tällä hetkellä vain pientä ja vähenevää sivuroolia tuhojen aiheuttajana maassamme. Lumelle se ei pärjää alkuunkaan ja taimikoiden hoitamattomuus aiheuttaa suuremmat menetykset verrattuna hirvien satunnaisiin ja hyvin paikallisiin syönnöksiin.

jees h-valta 11.8.2022, 07:39

Satunnaista ja sattumaa ei ole vaan systemaattista taimikoiden syöntiä. Turha kiistää, hirviä edelleen aivan järkyttäävästi liikaa ainakin Lounais-Suomessa. Eikä ne havainnot muualtakaan tue suorittavan röyhkeää väheksyntää. Varsinkin kun kantoja on taas alettu vaivihkaa hivuttaa metsästäjien toimesta temppuilemalla kasvusuuntaan.