› Keskustelut › Metsänomistus › Kirjanpainaja-käyttäytyminen

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 53)
1 2 3 4 5 6

  • Kirjanpainaja-käyttäytyminen

    Lähetetty: 30.4.2023, 08:45

    Merkitty: 

    Kaikille on tuttua nuo kuvat,kuolleet kirjanpainajan tuhoamat puut ja myös ohje:Käy katsomassa kuusikkoasi kesäkuussa

    Miksi kirjanpainaja tappaa tietyt kuusetMiksi jotkut kasvunsa lopettaneet surkea puut säästyvät,mutta vierestä viedään.Iskeekö se kaikkin alueen kuusiin ja yleensä kuolee pihkaan vai pystyykö valitsemaan etukäteen otolliset puut?Iskeekö etelän puolelta.Mikä merkitys on lisäääntyneella valolla(esim aukkohakkuun rajalla)?Mitenkä käyttäytyy tuulikaadoissa,jääkö esim maata vasten oleva rungon alapuoli kaluamatta?

    Tekijä
    tamperelainen
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • e-salo 28.11.2023, 10:49

    Nyt päätehakattavat kuusikot on vielä suurimmaksi osaksi luontaisesti syntyneitä. Männiköissä alkaa olla enempi keinollisesti uudistettuja mukana.

    Metsuri motokuski 28.11.2023, 11:04

    Onkohan näin ? Avojuuri taimia on jo lyöty maahan jo aika pitkään. Muistan että jo -60 ’ 70 luvulla niitä laitettiin. Joku vanhempi varmaan muistaa tarkemmin milloin istutustoiminta alkoi.

    Visakallo 28.11.2023, 11:22

    50-luvulla istutettiin ainakin täälläpäin paljonkin kuusia. Niitä kuusikoita on nyt tullut viime vuosina uudistettua.

    arto 28.11.2023, 12:50

    30 vuotta sitten oli kaikki avojuuria meilläpäin.  sitten tuli potit kuusi muut vielä avojuurella.

    Nostokoukku 28.11.2023, 14:14

    80-luvun alkupuolella oikeastaan kaikki kuusentaimet oli Keski-Suomessa avojuurisia. Mäntyäkin oli vielä tuolloin avojuurisena, tosin vähemmän. Taimitarhalla oli iso määrä naisia ja lukio-ikäisiä tyttöjä nostamassa avojuurisia kuusia. Miehiltä ja pojilta ne olisivat jääneet nostamatta.

    e-salo 28.11.2023, 17:44

    aika pieniä kuusenviljelyalat oli 50-70 luvulla. Vajaatuottoisia lepikoita ja koivikoita uudistettiin kuuselle, kuusikot yleensä istutettiin männylle.

    Kuusikoidenkin uudistaminen aloitettiin tietoisesti kuivahkoilta ja karuimmilta tuoreilta kankailta.Menihan siinä sivussa mäntyä semmoisille maille joissa kuusi olisi ollut sopivampi puulaji.

    reservuaari-indeksi 28.11.2023, 18:05

    Vissi piipahtaa maanpinnalla: ”50-luvulla istutettiin ainakin täälläpäin paljonkin kuusia. Niitä kuusikoita on nyt tullut viime vuosina uudistettua.”

    Tallinan anoppilan vierailut teköö hyvää monella tavalla. Kuusikkojen vessiltä kopioitu uudistus ikä on pompsahtanut 25 v:-lla sitten edellisten raporttien.

    Näköjään palstan ikä seniorilla mieli avartuu kun käy välillä katsomassa miten ”viro valmistautuu kiihtyvällä tahdilla viemään turvetta Suomeen”. Siinä rekkarallissa on sitä tekemisen meininkiä.

    Hurjaa meininkiä ihan kok.:tena, kylä.

    Leena

     

    Visakallo 28.11.2023, 18:36

    Vanha reva-Leena onkin vielä hengissä! Sen verran on oikaistava, että Visakallo oli tällä kertaa melkein kuukauden päivät Euroopan lounaisnurkilla, -en Baltiassa. Anoppilakin on vain reilun kilometrin päässä kotoa, ei Virossa asti. Leenalle hieman myös suomenkielen perustietoa: 50-luku tarkoittaa 10 vuoden ajanjaksoa välillä 1950-1959. Viime vuodet tarkoittaa myös n. 10 vuoden ajajanjaksoa tästä päivästä taaksepäin, eli olen voinut uudistaa vaihteluvälillä 54-73 -vuotta vanhoja kuusikoita. Viimeksi uudistettu oli 66-vuotias. Kyllä Leena sitä turvettakin eri käyttötarkoituksiin sieltä Baltiasta tulee tänne Suomeen jatkossa yhä enemmän. Eivät tehneet siitä itselleen siellä ongelmaa. Ovat hyviä kauppamiehiä, kun myyvät suomalaisille saunapuutkin täällä liki euron kappalehintaan.

    Jätkä 28.11.2023, 18:55

    MINUN isoisä oli Metsähallituksen metsänvartija ja hän pyöritti taimitarhaa, jossa metsäpuiden taimia tuotettiin hoitoalueen omaan käyttöön. Toimintaa oli jo kolmekymmen-luvulla ja Äitini oli kesällä taimitarhalla töissä (Pikkulikkana) Samoin hänen isoveljensä ja hieman nuorempi siskonsa.

    Kävyt kerättiin lähiseudun tukkileimikoista, kuivattiin ja karisteltiin jne.

    -30 luvulla lähiseudulla oli mittava metsäpalo, siinä meni  useampi tuhat hehtaaria kertapyyhkäisyllä, olisi keskikesän helteillä mennyt pidempäänkin, mutta sattui melko pitkä järvi olemaan poikittain väylällä ja sammuttajia satoja, jotka vesisankojen kanssa hoiteli ne kekäleet, jotka tulivat järven yli. Se palo kulkee historiassa nimellä Kihniön suurpalo.

    Sen palon jälkiä paikattiin mm niillä taimilla, mutta satoja kiloja siemeniä kylvettiin siihen tuhkaan. Vielä ei ole kaikkia niitä viljelymetsiä uudistettu, maaperä on kauttaaltaan niin karua.

    Nostokoukku 30.11.2023, 14:39

    Luken tutkimuksen mukaan suojelualueita ei voikkaan syyttää kirjanpainajatuhojen levittäjänä. Paljon merkittävämpiä ovat puunkasvatusalueiden avohakkuiden reunan kuusikot.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 53)
1 2 3 4 5 6