› Keskustelut › Puukauppa › Kilpailutus ja korjuun laatu

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 17)
1 2

  • Kilpailutus ja korjuun laatu

    Lähetetty: 25.11.2015, 09:16

    Harvennuksen pystykaupoissa on metsänomistajan kannalta vakava ongelma.
    Kun kilpailutat leimikon, perustuu päätös käytännössä siihen kuka maksaa eniten tai tai tarjoaa sen kuuluisan parhaan katkonnan.
    Korjuun laatua ei pysty etukäteen mitenkään saamaan osaksi kauppaa.
    Oman kokemukseni mukaan korjuun laadussa on valtavia eroja. Erään harvennukseni teki urakoitsija, jolla oli erinomainen kalusto ja ammattitaitoinen henkilöstö, korjuusta voi antaa täyden kympin arvosanan.
    Eräällä harvennuksellani motomies teki ihan hyvää jälkeä, mutta sitten tapahtui kaameuksia. Ajokone oli mikä lie 80-luvun valmetti, oikea helventinkone. Maastokelpoisuus oli saatu aikaan tekemällä metrin maavara ja halkaisijaltaan kahden metrin pyörät. Ei ollut edessä paripyöriä, eikä teloja takana.
    Kuski sanoi, että piti vaihtaa kone vanhempaan, kun uudet eivät kestä.
    Se kone kulki akseliaan myöten ajourilla, pilasi leimikon. Edelleen kaatuilee puita tämän ”ojituskoneen” urien viereltä. Tosin ne monet ovat kolhiintuneitakin.

    Jos saisin kauppaa tehdessä takuun korjuuketjun laadusta, niin maksaisin mieluusti 10% alempaa hintaa jos työn teksi se edellinen urakoitsija.
    En ole pyytänyt sen jälkeen edes tarjousta firmalta, joka käytti tuon
    ajokuneen ”palveluksia”, koska on riski, että se tulee uudestaan.
    Tosin on riski, että sama tahtuu jonkun muunkin kanssa.

    Ongelman perimmäinen syy lienee se, että metsäyhtiöt kilpailuttavat korjuuketjut…eikä halvimalla saa parasta. Kärsijänä ovat sekä metsänomistaja, että korjuuketju.

    Tekijä
    Planter
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • jees h-valta 25.11.2015, 09:40

    Ei tuo nyt aivan isompien metsäyhtiöiden koneurakoijien koneilta vaikuta. Mitä olen seurannut aika timmiä ja tuoretta konekantaa näyttää isompien koneurakoijilla olevan.

    Jätkä pätkät 25.11.2015, 10:46

    Kaikilla isoilla firmoilla on ”tuoreet” koneketjut ja yleensä ne uusitaan kolmen vuoden välein.
    Meidän alueella on muutama huippukuski, jotka saa omaan metsään ajamaan, kun kauppakirjaan pannaan ehto kuljettajasta.
    Toki se edellyttää sitä, että myy sellaiselle ostajalle, jonka koneketjussa kaveri on.
    Erot ovat valtavat, niin kuskeilla kuin koneillakin.
    (En ole vielä nähnyt metsäkoneessa paripyöriä).

    Planter 25.11.2015, 11:09

    Varmaan teille suurmetsänomistajille palvelu on parempaa, koska kauppaa tehdään koko ajan ja jatkuvuus pitää turvata.
    Paripyörillä en tarkoittanut rinnakkain olevia pyöriä vaan peräkkäin, siis
    4 pyörää ”nupin” alla 🙂

    Hyvä, että oma kokemukseni oli yksittäistapaus, eikä muille ole tapahtunut vastaavaa, että risunkeräyskone heitetään viereiseltä päätehakkuulta ensiharvennukselle.

    Metsäkupsa 25.11.2015, 11:17

    Kilpailustus on hyvä,mutta ei takaa hyvää kokonaislopputulosta.Itse ole tullut vuosien saatossa siihen tulokseen,ettei muutaman euron takia kannata hyväksi havaitusta puunostaja-koneurakoitsijasta kokonaisuudesta vaihtaa .Itsellä valtaosan viimeisen 15 vuoden aikana tehnyt sama motoyrittäjäporukka ja lopputulokseen erittäin tyytyväinen.

    Korpituvan Taneli 25.11.2015, 16:12

    Seitsemän kauppaa jossa on ollut motohakkuu. Niissä kuitenkin vain 4 eri konefirmaa töissä. Miehiä puikkoihin on kuitenkin vaihtunut vuosien myötä.
    Yllättävänkin tasalaatuista homma on ollut jäljen suhteen.

    Yksi ketjuista teki kyllä hyvää jälkeä. Kuuntelivat kyllä mitä sanottiin yms. Mutta motokuskit olivat niin varovaisia, että ajourat jäivät liian kapeiksi ja ajomiehet tekivät sitten laikkuja puihin. Taisi olla muutenkin ajomiehissä vähän vikaa kun jättivät 10% puusta metsään. Minä toki sain rahat motomitalla, mutta keljutti kuitekin, kun en viitsinyt niitä sitten metsäänkään jättää. Oli kova homma ajaa ne rautahevolla hankintapinoon.

    Vain yksi kuski on osannut ottaa paripuun, niin ettei pystyyn jäävään tule jälkiä. No, kaikki eivät ole päässeet harvennustaitojaan toki esittelemään ollenkaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    metsä-masa 25.11.2015, 17:50

    Aseenne ja puunkorjuusta vähäinen, tai joskus jopa liian pitkä kokemus ei huomioi sitä tärkeintä ” maanomistajaa ” .

    Kyllä valtakuntaan mahtuu monen tasoista yrittäjää, mutta kerrotun kaltainen toiminta ei pahemmassa tapauksessa ole enää nykypäivää. Saattaa olla, ettei kilpailutus olekkaan se perimmäinen syy heikkoon lopputulokseen, heikko laatuinen työ on helppo kuitata haastavalla kilpailutuksella.

    Väli- Suomessa pystykaupalla ostetut ja firman toimesta korjjuuta tekevien työn jälki kestää vertailun. Tästä kuuluu kiitos myös korjuun suunnittelioille ja korjuun valvojille, eli on neuvonnan kautta löydetty yhteinen hyöty.

    Täällä on huomattavan paljon yrittäjiä joilla on ollut jo vuosia oma ympäristö- ja laatujärjestelmä, joka ohjaa toimintaa ja siihen yrittäjä on sitoutunut. Tämä esimerkillinen toiminta luo toimintamallin uusille ja nuoremmille yrittäjille toimia vaihtelevissa olosuhteissa metsässä.

    Kyllä yleistä on meilläkin se, että tutuksi tulleen yrittäjän ketjuja toivotaan ja jopa kirjataan kaupallekkin, silloin yleensä menee kaikki vaiheet hyvin ja sama ostajakin on vahvoilla myös seuraavaan leimikkoon.

    Visakallo 25.11.2015, 18:31

    Minulla on ehkä ollut hyvää tuuriakin, kun 80-luvun alun jälkeen lähes kaikki hakkuut on tehty motolla, eikä huonoa jälkeä teossa eikä ajossa ole tarvinut valittaa.
    Korjuuolosuhteilla on myös hyvin suuri merkitys korjuun onnistumiseen, jopa niin suuri, ettei aivan kaikki metsänomistajat sitä aina ymmärrä tai halua tunnustaa.
    Hyvä korjuu lähtee jo varhaisperkauksesta ja taimikonhoidosta sekä riittävästä ja kunnossa olevasta ojituksesta ja metsätieverkostosta ja varastopaikoista.
    Puukaupan kilpailutus ei huononna korjuun laatua vaan päinvastoin.
    Huonon työn tekijällä kun loppuvat savotat aika lyhyeen.

    Jätkä pätkät 25.11.2015, 18:33

    ”Seitsemän kauppaa jossa on ollut motohakkuu. Niissä kuitenkin vain 4 eri konefirmaa töissä. Miehiä puikkoihin on kuitenkin vaihtunut vuosien myötä.
    Yllättävänkin tasalaatuista homma on ollut jäljen suhteen.

    Yksi ketjuista teki kyllä hyvää jälkeä. Kuuntelivat kyllä mitä sanottiin yms. Mutta motokuskit olivat niin varovaisia, että ajourat jäivät liian kapeiksi ja ajomiehet tekivät sitten laikkuja puihin. Taisi olla muutenkin ajomiehissä vähän vikaa kun jättivät 10% puusta metsään. Minä toki sain rahat motomitalla, mutta keljutti kuitekin, kun en viitsinyt niitä sitten metsäänkään jättää. Oli kova homma ajaa ne rautahevolla hankintapinoon.
    Vain yksi kuski on osannut ottaa paripuun, niin ettei pystyyn jäävään tule jälkiä. No, kaikki eivät ole päässeet harvennustaitojaan toki esittelemään ollenkaan.”

    -Jos ajokone tekee runkoihin laikkuja uran liiallisen kapeuden vuoksi, on ura jo metrin liian kapea.
    Pyörän ja pystyyn jääneen puun väli pitäisi olla väh. 70 cm, eli uran olisi oltava 140 cm leveämpi kuin ajokone.
    Paripuut ovat aina talousmetsässä merkki hoitamattomuudesta. niistä selviää tyylipuhtaasti ottamalla molemmat pois.
    Nimimerkillä kokemusta on – ja MO kiittää työn jälkeä.

    koivunkaataja 25.11.2015, 20:21

    Viimekesän harvennuksen korjuun jälki oli alussa hyvä.mutta kun kuski vaihtui meni jälki perseeleen .
    Viat olivat seuraavat.
    -liian leveät ajourat
    -kolhitut puut
    -väärät puulajivalinnat
    -huono apteeraus
    -paikoin ei harvennettu ollenkaan ajourien välien keskeltä
    –
    .

    suorittava porras 25.11.2015, 20:31

    Olisikohan ammattitaitoinen kuljettaja lähtenyt kesken työmaan kesälomalle ja harjoittelija tehnyt leimikon loppuun ?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 17)
1 2