Pieni väliraportti vielä tuosta h-haavan viljelystä jota myös olennaisesti olen viljellyt. Aika pienestä hirvipaineesta on kaiken onnistuminen kiinni ja nyt kun Siikaisissa kiersin Lauantaina pari viljelmää läpi totesin että edellisen vuoden kiukutteluni metsästyksen johtajalle auttoi ja nyt on lupaavasti saanut keväänkin olla taimet ilman raiskaamista. Yhdestä kohtaa oli pari-kolme mennyt kertaalleen läpi ja hiukan lehtiä riipien mutta lähinnä koivuista ja jokusista pihlajista. laitoin aidat vasta nyt virrallisiksi ja lehtimetsähän oli nyt todella elinvoimaisen oloista. Yksi vanhempi ala jäi ajanpuutteen vuoksi kiertämättä mutta aiemmin keväällä ainkain sielläkin aika rauhaisa tilanne. Ja kaveri kyllä sanoikin tiekokouksessa että alueeseeni panostettiin. Joten olkaa rohkeasti yhteyksissä ja paikalliset riesat taimikoille saa varmasti vähenemään. Pääsin lopulta aika helpolla tänä keväänä kesäkauden virtaisiin aitoihin. Harjavallassa taistelu jatkuu syystä ettei jostain kummasta johtuen lähellä kylää olevat hirvikeskittymät nyt johdu metsästyksen piiriin. Korvessa ei mitään ongelmaa. Toki yksi iso mo on kieltänyt alueellaan metsästyksen ja se saattaa myös vaikuttaa. Kuten talviruokinnan keskittyminen hyvien tieyhteyksien varteen. Joka ehdottomasti pitäisi jo lailla kieltää.

Täytynee joskus sinulta kysyä minkä kokoisia sinun vanhimmat h.haavat on….minulla ei niitä ole kun toimittaja teki oharin….,ja jatkoin elämää….mutta super Haapoja minulla edelleenkin on Orimattilasta …,ei niitä kuiduksi raatsi tehdä….,pakko jalostaa…minimi on saunan lauteet…,tai jotain vielä arvokkaampaa….t.kim

Meillä peltokoivikoihin tehtiin harvennushakkuut jo toisen kerran 20 vuoden iässä.  Kuusikoihin ja karuihin maihin kylvettyihin männiköihin tehdään ensiharvennushakkuut 20 vuoden iässä. 2017 kesäretkellä näitäkin alueita kierrettiin.

Ehkä pikkuriikkisen mutta ei tuossa kuitenkaan niin paljon ylimäärää ole että väliharvennusta kannattaisi tehdä. Istutussuositus oli kolmen metrin harvuuteen ja yleisesti istutin pienellä tuhovaralla 2,5 metrin välillä. Ja tuhoakin tuli. Vähän on lajikekohtaistakin ongelmaa ja myös tautikin ollut ongelma. Ei siitä ensimmäisestä istutuksesta paljon rehennellä mutta siellä perämaassa samanlaisessa peltoheitossa on sitten jo laatuakin. Muutaman vuoden nuorempi mutta hyvässä kasvussa.

Jeessi on niitä ylitiheän kasvatuksen miehiä. Hän ei kertakaikkiaan usko Metlan eikä muidenkaan tutkimuksia ja mittauksia, joiden mukaan kasvatusohjeet / -tiheydet on laadittu. Myöskään se ei mene jakeluun, että kun kasvattelee vaikka mäntyjä, niin ne pitäisi hoidella tiheyteen 2000 kpl/ha, eikä mitään alikasvuskuusikkoa alle.

Moni muukin kasvattaa ylitiheän puuston alla vielä toista latvuskerrosta, vaikka mitkään tutkimukset eivät sitä puolla. He kuvittelevat keksineensä pyörän uudelleen.

Jeessi on vähätellyt koko ajan, kun olen sanonut, että raudus ei kestä oksakosketusta. Hän – ja He luulevat tietävänsä paremmin, vaikka ainoa asia, mikä heidän pitäisi tietää on se, että he eivät tiedä yhtään mitään.